Categories
Pelit

Kesäksi kuntoon pelaamalla?

En suosittele kotijumppaa. Se tuntuu töiden tuomiselta kotiin. Välillä on ihan kiva venytellä teeveen ääressä tai tehdä vaikka vatsarutistuksia, mutta kokonaisen treenisession vetäminen olkkarissa monta kertaa viikossa alkaa hyvin pian ottaa aivoon. Paljon tehokkaampaa on mennä kuntoilemaan ulos tai salille.

Vielä enemmän käy sääliksi niitä, jotka ovat motivaationpuuskassaan ostaneet olohuoneeseen kuntopyörän tai muun vekottimen, josta tulee parin kuukauden jälkeen ylihintainen pyykinkuivausteline. Tuttavapiiristä löytyy useampikin tapaus. Mutta niinhän se menee. Lääkettä liikkumattomuuteen on näennäisesti paljon helpompi etsiä kaupan hyllyltä, kuin oman kupolin sisältä. Sen tietää myös markkinointiosasto: “Harrasta liikuntaa helposti omassa olohuoneessasi. Ota tämä laite osaksi jokapäiväistä ohjelmaasi.” Kuulostaako tutulta? Kuulostaako TV-shopilta?

Edellinen tilitys toimikoon johdantona Wii Fit -pelin arviolle. Kyseessä on Wiille tehty jumppapeli, joka lupaa muuttaa sohvaperunat solakkaan kuntoon mukana tulevan tasapainolaudan avulla. Käytännössä homma toimii siten, että lauta asetetaan telkkarin eteen ja sen päällä tehdään liikkeitä virtuaaliohjaajan määräämään tahtiin, mieluiten joka päivä. Lauta toimii myös puntarina ja osaa laskea BMI:n, eli suomalaisittain painoindeksin.

Sain Wii Fitin muutamaksi viikoksi lainaan Nintendon maahantuojalta ja pääsin tuulettamaan sen parissa asenteitani. Ensinnäkin lauta oli paljon jämäkämpää tekoa kuin uskoin. Toisekseen minipelien pelaaminen oli oikeasti hauskaa. Mäkihyppy, hulavanteen pyöritys ja muut hassuttelut pistivät paitsi hien virtaamaan, myös sivustakatsojien naurulihakset koetukselle.

Wii Fitin varsinainen juju, eli virtuaaliohjaajan parissa tehty kuntoilupuoli, oli kuitenkin tylsä ja vaikeaselkoinen. Tasapainolaudan käyttö tuntui toisinaan kovin väkinäiseltä ja osa liikkeistä olisi ollut selkeästi tehokkaampaa tehdä ilman sitä. Muistan kun Sony testasi aikanaan samanlaista konseptia PlayStationin EyeToy-kameralla. Se ajoi samaan miinaan kuin Wii Fit. Hankalat lisälaitteet eivät aina osaa tulkita pelaajan liikkeitä oikein, jolloin liikunnan ilo muuttuu pian pikkutarkaksi koneen ehdoilla tuhertamiseksi. Virtuaaliohjaaja ei osaa myöskään oikaista väärin tehtyjä liikkeitä, mikä voi olla riski aloittelijoita ajatellen. Osaamaton tärvelee helposti nivelensä. Toinen arveluttava seikka on painoindeksiin tuijottaminen. Se on parhaimmillaankin hyvin yleistävä ja suuntaa-antava arvo, eikä missään nimessä sovellu aktiiviliikkujan kuntomittariksi.

Pelialan termein Wii Fit on ns. gateway-peli, eli sellainen julkaisu, jonka tärkein tehtävä on saada pelaajat innostumaan jostain teemasta yleensä. Tässä tapauksessa liikuntapelaamisesta ja ehkä sitä kautta myös liikunnasta. Mutta jos nyt rehellisiä ollaan, niin kyllä Wii Fit on pelkkä lelu, eikä mikään oikea kuntolaite. Melkoisesti pitää kroppaa vatkata jos rantakuntoon mielii. Suositushinta on noin 120 euroa, eli lompakko sentään laihtuu tehokkaasti 😀