
Liian usein nettisivuilla näkee hyviä kuvia, jotka ovat suttuisia, pikselöityneitä tai muuten vaan huonosti pakattuja. Ongelma ei koske pelkästään aloittelevia nettikirjoittajia, vaan jopa pitkän linjan ammattilaisilla tuntuu olevan vaikeuksia valita sopiva esitystapa kuvilleen. Tässä artikkelissa käyn helppotajuisesti läpi monia askarruttavien tiedostomuotojen (jpg, gif, png ym.) erot, niin että saat sataprosenttisen hyödyn verkkojulkaisustasi.
Nyrkkisääntö: valokuvat jpg-muodossa, teksti png-muodossa.
Jpg lienee tätä nykyä tunnetuin kuvanpakkausmuoto. Silti tai juuri siksi sitä näkee käytettävän väärin tavattoman usein. Virhetilanteita syntyy silloin, kun tekstiä tai muuta teräviä linjoja vaativaa grafiikkaa yritetään tallentaa jpg-muodossa. Tässä muutama esimerkki, joihin olen urani varrella törmännyt:



Katsokaa kahta ensimmäistä kuvaa. Niiden taustojen pitäisi olla kauttaaltaan yksivärisiä. Niissä näkyy kuitenkin omituisia möykkyjä, ns. artifakteja, jotka sotkevat yleisvaikutelman. Artifaktit ovat syntyneet jpg-pakkauksessa, joka ei ole kyennyt käsittelemään väritasoa halutulla tavalla.
Viimeinen on taasen ruutukaappaus, joka on epähuomiossa tallennettu jpg-muotoon. Sen jälkeen kuvaa on vielä venytetty verkkosivun palstaa varten. Tulos näyttää suttuiselta ja sumealta.
Katsotaanpa nyt miltä samat kuvat näyttävät png-muodossa:



Ero on silminnähtävä. Png ei hukkaa tietoa jpg-tallennuksen tavoin, vaan kokonaisuus säilyy eheänä ja sitä voi myös jälkikäsitellä helpommin. Kyseessä on ns. häviötön pakkausmuoto.
Sivujen käytettävyys paranee, kun kuvat on hyvin pakattu
Png-formaatti ei kuitenkaan ole aina käytettävyyden kannalta paras vaihtoehto. Koska se säilyttää kuvien rakenteen jpg-muotoa eheämpänä, on myös kuvien fyysinen koko suurempi. Esimerkiksi png-muodossa tallennettu valokuva voi viedä moninkertaisesti enemmän kiintolevytilaa jpg:hen verrattuna. Myöskään eräät vanhentuneet nettiselaimet eivät välttämättä osaa näyttää Png-kuvia lainkaan.


Yläpuolella näkyvistä kuvista vasen on tallennettu png- ja oikea jpg-muodossa. Kuvissa ei ole selkeitä silminnähtäviä eroja, mutta niiden koossa on. Jpg vie ainoastaan 34 kilotavua, siinä missä png vaatii 273 kiloa – siis kahdeksankertaisen määrän. Kun pidät kuvasi pienikokoisina, verkkosivut latautuvat nopeasti ja niitä on miellyttävämpää selata.
Valokuvien lisäksi jpg sopii myös moniin muihin kuvatyyppeihin. Esimerkiksi tietokone- ja videopeleistä sekä elokuvista otetut ruutukaappaukset voi aivan hyvin tallentaa jpg-muodossa. Toisaalta, jos ruutukaappauksessa on esim. pientä tekstiä yms., on syytä valita png.
Lyhyesti: Tallenna valokuvasi ja muut värikkäät otokset jpg-muodossa, ja tekstit sekä ruutukaappauset png-muodossa. Muuta sinun ei välttämättä tarvitse kuvaformaateista tietää!
Mitä muuta?
Png ja jpg ovat ehdottomasti käyttökelpoisimmat kuvaformaatit verkkojulkaisua ajatellen. Monet tuntevat myös Compuserven kehittämän gif-tiedostomuodon, joka on tullut tutuksi etenkin gif-animaatioiden muodossa. Nykyisin gif alkaa olla jo hiukan vanhentunut tallennustapa, joten ellei aio tehdä gif-animaatiota, on syytä valita giffin sijaan png-muoto.
Jos taas halutaan julkaista kuva, joka on kokonaan tai osittain läpinäkyvä, kannattaa suosia png-muotoa. Tuolloin tulee kuitenkin muistaa, että esimerkiksi Microsoftin parjattu Internet Explorer -verkkoselain ei osaa näyttää kuvaa sen oikeassa muodossa. Niinpä muun muassa kulmien pyöristykset, taustan häivytys jaa muu kikkailu jää kokonaan näkemättä vanhojen selainten käyttäjiltä.
Toimittajaurallani olen törmännyt myös tapauksiin, jossa verkossa on julkaistu bmp-, xfc- tai psd-muotoisia kuvia. Sitä tulisi välttää, sillä kaikki selaimet eivät osaa kyseisiä kuvatyyppejä näyttää ja toisekseen pakkaamattomien kuvien lataaminen tekee sivustosta tuskastuttavan hitaan. Oikeiden kuvien valinnalla verkkojulkaisusi toimii sujuvasti ja antaa lukijoille ammattitaitoisen kuvan sen tekijöistä. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa – niin hyvässä kuin pahassa.