Categories
Googlaus

Google 1, Karpela 0

Tanja Karpela

Näitä ei olekaan pitkään aikaan ollut. Ehkä syystä. Tällä kertaa Googleen naputellaan hakusanaksi ‘t u r h a l e h m ä’ ja ihmetellään ääneen tuloksia.

Priceless 😀

Categories
Henk.koht.

Kiva musta talvi

Electronic Artsin kanssa oli kiva lasersotia.

Helsingin sää alkaa muistuttaa yhä enemmän Kööpenhaminassa viettämääni talvea. Keskustassa ei ole tullut edes lunta, vain pari hassua hiutaletta. Tänään lämpömittari näytti jälleen punaista. Sen kunniaksi käppäilin hetken pihalla syksykamppeissa, farkkutakin kaulukset pystyssä ja ilman lapasia. Tällaisiin talviin voisi vaikka tykästyä. Räntä ja loska eivät ole minun juttujani.

Hyvistä keleistä ei kuitenkaan ole mitään iloa, kun kaikki illat ovat menneet lopputyötä naputellessa. Poikkeuksena oli viime torstai, jolloin kävin Electronic Artsin vieraana leikkimässä sotaa hotelli-Presidentin kellareissa. Tunnin valopyssytaistelun aikana unohtuivat tuottavuusmittarit ja muut kouluhommat. Hauskaa oli myös se, että alivoimainen terroristijoukkomme kukisti suvereenisti Lassi Kurkijärven ja kumppaneiden johtamat kommandot.

Sotimisen jälkeen meidät vietiin taksilla Scandicin kattosaunaan nauttimaan virvokkeita. Minä skippasin ilmaiset viinakset ja keskityin ruokapuoleen. Mauttomiin opiskelijalounaisiin tottuneelle rapujen ja muiden herkkujen ahmiminen voittaa kivan pikku hiprakan miten päin tahansa. Varsinkin kun samalla sai aitiopaikalta ihmetellä öistä Töölönlahtea.

Valmistuminen on muuten tosi lähellä. Enää pitäisi viimeiset rästitentit puristaa kuntoon ja oikoluetuttaa se lopputyö. Odotan mielenkiinnolla mitä sen jälkeen tapahtuu. Vajaat 20 vuotta kestäneen opiskeluajan jälkeen sitä on jo niin laitostunut, että työelämään siirtyminen tuntuu ihan hullulta ajatukselta.

Categories
Henk.koht.

Minun käsialani

feldon.net goes low-tech!

Tulipa oudon näköinen r-kirjain. Ei se yleensä näytä tuolta. Taitaa olla harjoituksen puutetta…

(ideasta kiitos Pintiksen Oopalle ja tietty Jannelle!)

Categories
Pelit

Ei enää mukamäkkejä

Ilvekset kuin veljekset

Olenko ainoa joka on jo saanut tarpeekseen Apple-imitoinnista? Siis siitä, että tehdään kaikista trendivehkeistä valkoisia iPodeja.

TV-liikkeen mainoskatalogia selaillessa kävi ilmi, että nyt on alettu tehdä kopioistakin kopioita. Yläpuolella näkyvät vekottimet ovat siitä hyvä esimerkki. Toinen on Microsoftin Xbox 360 –pelikonsoli, toinen puolestaan Grand Video TV-laite. Voisivat olla vaikka veljeksiä.

Tietty hyviä ideoita kannattaa aina hyödyntää, mutta olisi joskus kiva nähdä innovatiivista teknologia-disainia muiltakin kuin Applelta ja kumppaneilta. Milloin vaikkapa Sony on esitellyt aidosti erilaisen television? Tai onko kukaan koskaan tehnyt sellaista tulostinta, jota ei tarvitse piilottaa kun vieraita tulee kylään?

Mitäpä jos vaihteeksi alettaisiin taas innovoida sen ainaisen imitoinnin sijaan.

Categories
Pelit

Tilt-blogin tapaus

Tilt.tv

Oikeus näyttää voittaneen. Tilt.tv –verkkosivujen tekijänoikeuksia polkevat blogit kitkettiin lopultakin pois.

Bloggaaminen on ihan ok ja lähteiden käyttö on täysin hyväksyttävää. Tiltin verkkosivuilla meininki oli kuitenkin astetta rankempaa, sillä ns. Tilt-bloggaajat copy-pastettivat muun muassa kaikki Pelaajalehti.comiin kirjoittamani uutiset aina kuvia myöten omalle sivulleen. Muutamia tuotoksia esiteltiin jopa Tilt-televisio-ohjelmassa, jossa niille myönnettiin viikon blogin kunniamaininta. Olisin lentänyt perseelleni, ellen olisi jo istunut.

EDomeen kirjoittava kollegani kärsi samasta ongelmasta ja päätti ottaa sen tiimoilta yhteyttä Tilt.tv:n tuotantoyhtiöön. Hän kysäisi, millä oikeudella muiden kirjoittamat uutiset ja artikkelit kopioidaan pilkuntarkasti voittoa tuottavan sivuston alaisuuteen. Yhteydenotto näytti tuottaneen tulosta, sillä tänään Tiltin sivulta löytyi seuraava ilmoitus:

Lopetan blogailun, koska kukaan tuskin lukee blogiani ja uutisten kopioiminen muilta sivuilta on lainvastaista.

Categories
Googlaus

Google löysi Turun

Rerro

Googlen kuvahaulla löytyy ihan mitä tahansa. Tällaisen sain irkin kautta, kiitos vaan sinne!

Categories
Pelit

DigiExpo 2005

Rohmukamat

Vietin perjantai-iltapäivän elektronisen viihteen suurmessuilla. DigiExpo 2005 niputti periaatteessa kaiken sen, johon kaltaiseni terve nuori mies kokee tarvetta investoida. Tai noh, melkein kaiken.

Pelaajalehti.comin päätoimittajan ominaisuudessa pääsin sisään ilmaiseksi. Nähtävää oli paljon. Pelipuolella oli kaikenkarvaista demopömpeliä ja laitteissa löytyi jos jonkinlaista rahasyöttiä aina iPodista prototyyppiluureihin. Olisin voinut kierrellä pidempäänkin, ellei olisi väsyttänyt niin saaperisti. Univelkaa on aina näin perjantaisin kasaantunut vähän liikaa.

Mitään maailmanluokan ensiesittelyitä ei messuilla nähty, ellei oteta huomioon Xbox 360 -demoständejä, jotka olivat ihan uusi juttu taviksille. Ja taviksiahan riitti. Joka osastolla oli munanmittaisia pipopäitä vinkumassa ilmaista tavaraa. Ja jos ei annettu hyvällä, niin sitten otettiin pahalla. Näin eräänkin nassikan tunkevan hupparinsa alle puhallettavaa tuolia. Epätoivoista. Messuilla pitäisi olla ikäraja.

Kerjäläispennut ottivat päähän sen verran, että kavereiden kanssa hengailusta tuli tilaisuuden kivoin juttu. Messuilla olikin paljon tuttuja: periaatteessa koko Pelaajan posse, muutama Konsolifinin jamppa ja LiveGamersin vakionaamat. Läppää tuli heitettyä niin, että mahaan koskee vieläkin.

Promokamaa tarttui minunkin mukaani, vaikken Warriorsia lukuunottamatta pyytänyt mitään erityistä. Yllä Kotaku-henkinen otos laukun sisällöstä välittömästi messujen jälkeen. Hienoin oli tuo valkoinen Pelaaja-paita ja valokuva minusta seksikkään naispoliisin kanssa.

Otin myös helvetisti kuvia, joista muutama on jopa julkaisukelpoinen. Tsekkaa ohesta!
[DigiExpo -messut 2005]

Categories
Henk.koht. Pelit

Yhdentekevä huonekaluepisodi

Sisustuselementti

Eilen oli vähän bloggaustaukoa. Kasasin uusia huonekaluja ja siinä se päivä menikin. Etenkin 2,5 metrisen peilikaapin oven saaminen saranoilleen yksinään oli sangen työläs operaatio. Sain porattua viimeiset ruuvit komerooni yhdentoista aikaan illalla, jonka jälkeen uhmasin vielä hiljaisuutta ja naputtelin DVD-hyllyyn taustapaneelin.

Nyt on sitten uusi sohva, hylly, vaatekaappi ja muutama taulu. Kodikkuus kasvoi Garnierin laboratorioiden mukaan jopa 142,8 prosenttia.

Tässä siivoillessa löysin myös kadonneen digikamerani. Muistikortilta löytyi peräti kahdet synttärikuvat. Toiset Emmin juhlista ja toiset PlayStationin 10-vuotispäiviltä. Ohessa vähän fiilistelyä, lisää inside-puolella. Salasanan saa kun pyytää sähköpostitse.

Elias pousaa

Pleikkarikakku

Emmin lanteet

Categories
Henk.koht.

Onni oikein, netti nurin

Saunalahdella majakka pimeänä

Sain viimein vastauksen kesällä lähettämääni tukipyyntöön, jossa kyselin apua pätkivään nettiyhteyteeni.

Hei,

Pahoittelen vastauksen viivästymistä. Mikäli ongelmanne on edelleen ajankohtaista, niin ottaka ystävällisesti yhteyttä vikailmoituksiin 09-4243 0730

-Saunalahti Group Oyj

Kiitti letuista. Asiantuntemus paistaa läpi jo pelkästään tuosta tekstistä. Tekisi mieli lähettää jotain nasevaa takaisin, mutta pelkään että katkaisevat nettiyhteyteni vielä lopullises

Categories
Pelit

Taito Legends palauttaa menneet henkiin

Taito Legends

Pelihimolta ei voi välttyä. Pistin tilaukseen Taito Legendsin, kun sai taas halvalla. Sulo Vilén olisi minusta ylpeä.

Paketti pitää nimensä mukaisesti sisällään legendaarisen Taito-pelitalon vanhoja hittipelejä. Siis samoja, joita pelasin lapsena pelihallissa. Omistin suurimman osan niistä aikanaan myös Commodore 64:lle, mutta lahjoitin koneen peleineen pois vuosia sitten. Vahinko piti ottaa takaisin.

Taito Legendsissä on 25 klassikkoa, joista ainakin Bubble Bobble ja New Zealand Story tuli muinoin pelattua lähes puhki. Sinänsä ihme, koska silloin pelkästään pelien lataustauot olivat yli kymmenen minuutin mittaisia. Myös Operation Wolf ja Rainbow Islands ovat jääneet hyvin mieleen. Etenkin ensin mainitun kolikkopeliversio, johon oli pultattu kiinni aidonnäköinen Jatimatic-konepistooli. Se vieläpä tärähteli aidon tuntuisesti samalla kun ampui.

Rainbow Islandsiinkiin liittyy hauska tarina. Muistan joskus esitelleeni peliä tädin miehelle, joka tykästyi taustamusiikkina soivaan Sateenkaaren tuolla puolen –kappaleeseen (Somewhere Over the Rainbow). Vähän myöhemmin sitten eräissä juhlissa ollessamme bändi alkoi soittaa samaa kappaletta. Tädin mies muuttui yllättäen tosi oudon näköiseksi ja kysyi varovasti: “Millainen orkesteri tämä oikein on? Tyypithän soittavat jotain videopelimusiikkia.”

Voi olla että Taito Legends rahastaa vaan nostalgia-arvoilla, mutta ei se mitään. Muistoja on kiva välillä verestää. Pelkästään tuttujen pelinimien bongaaminen tuo mieleen niin paljon mukavia fiiliksiä, ettei 15 euron menetys tunnu missään. Mitäköhän mahtaa kuulua sille naapurin Artturillekin, jonka kanssa istuimme pikkupoikina aina nenät kiinni monitorissa..?