Categories
Pelit

Mario Maker -kahvipöytäkirja

Nintendon Wii U:lle julkaistu Super Mario Maker -peli on mainio tapaus. Se antaa pelaajille (melkein) vapaat kädet erilaisten Super Mario -kenttien tehtailuun. Ajatus on ihailtava, sillä Nintendo on tarkka brändistään ja henkisestä omaisuudestaan. Tähän asti muut eivät ole saaneet Mariota meikata. Nyt on kuitenkin toisin. Pari iltaa on vierähtänyt hassuja ratoja tehtaillessa. Pelin mukana tuli myös nätti kahvipöytäkirja, jonka kanssa voi yrittää oppia lisää pelisuunnittelusta.

Huomenta! #mariomaker #coffeetablebooks #tea

Kuva, jonka Toni Ruuska (@deputyfeldon) julkaisi

Pakko muuten nostaa hattua Mario Makerin perheystävällisyydestä: ainakin meillä lasten suurinta hupia on rakentaa lähes sadistisen vaikeita ratoja, ja hihittää sitten olan takana kun minun ohjaamani Mario kimpoilee ansasta toiseen. Toisinpäin pelimuoto ei toimi ihan niin hyvin. Ei vielä ainakaan.

Categories
Lautapelit

Lisää kellarin aarteita: Kummituslinna-lautapeli

Viimekertaisten kellarilöytöjen innoittamana kaivoin vähän syvemmälle. Kävi kuten aina. Syvyyksistä löytyi kauhuja ja hirviöitä. Onneksi kuitenkin vain lautapelimuodossa:

Kyseessä on siis alkujaan jo seitkytluvulla julkaistu lautapeli Which Witch?, josta ilmestyi vuonna 1986 suomeksi lokalisoitu versio, Kummituslinna. Pelissä ohjataan pelokkaan näköisiä lapsosia, joiden epäkiitollisena tehtävänä on tukkia portti tuonpuoleiseen. Ikävä kyllä kyseinen portti sijaitsee kummituslinnan korkeimmassa tornissa, ja matka sinne on täynnä kammottavia ansoja. Esimerkiksi heti kummituslinnan ovella patsasteleva haarniska saattaa silpaista kirveellä jakauksen uusiksi, jos pelionni ei ole myötäinen. Onneksi kuolemaa ei pelissä tunneta, vaan haaverin sattuessa joutuu vain peruuttelemaan vähän taaksepäin. Reitti kulkee kummitusmetsän kautta suureen saliin, jossa on tärisevä lattia, ja sieltä edelleen groteskiin tyrmään ja torniin. Pelin voittaa se, joka pääsee ensimmäisenä sulkemaan ruumisarkkua muistuttavan portin.

Vaikka kyseessä on perinteinen “heitä noppaa ja liikuta nappulaa” -tyyppinen tuuripeli, on siinä edelleen imua. Nuoremmalle pelaajalle teema ja pelilauta ovat automaattisesti kiehtovia. Lapsista on kiva kokea pelottavia juttuja turvallisen aikuisen kanssa. Aikuiselle palkinto tulee lasten tunteita tarkkailemalla. Silloin pääsee ajassa yli 30 vuotta taaksepäin: “juuri tuoltahan minustakin tuntui lapsena.”

Ihana lautapeli.