Categories
Kirjat Pelit

Testissä Beyond: Two Souls

Ysikytluvulla Helsingin keskustassa oli Pinkka-niminen kirjakauppa. Tein siellä kerran loppuelämääni viitoittaneen ostoksen – Valitse oma seikkailusi -pokkarin. Nimensä mukaisesti kirjassa oli useita seikkailuita, jotka etenivät lukijan valintojen mukaan.

Valintoja, valintoja...
Valintoja, valintoja…

En ollut ikinä nähnyt mitään niin mahtavaa. Selasin kirjan lähes puhki ja haalin käsiini myös sen jatko-osat sekä Ian Livingstonen Taistelupelikirjat. Sitten löysin roolipelit ja upposin niiden myötä nörttialtaan syvimpään päätyyn.

Valitse oma seikkailusi -kirjat palasivat mieleen taas testatessani Pleikkarin Beyond: Two Soulsia. Konsepti on täsmälleen sama. Perinteisen pelin sijaan Beyond muistuttaa leffaa, jossa pelaaja tekee valinnat päähenkilöiden puolesta. Osa valinnoista on hyvinkin arkisia, kuten kostaisiko kiusaajilleen, kenet valitsisi kumppanikseen ja hyppäisikö sänkyyn ekoilla treffeillä jne. Osa taas ihan yhtä absurdeja kuin lamavuosien seikkailukirjoissa, kuten antaisiko pohjoiskorealaisen sotilaskuulustelijan kaivaa silmän päästä vai ei..? Hmm ja hmm..

Diggasin Beyondista. Varsinkin sen alusta. Hahmot olivat kiinnostavia, asetelmat hyvät ja valintoja paljon. En kuitenkaan digannut siitä, miten vähän pelaajan valinnoilla oli painoa. Asiat tapahtuivat aina ennalta määrätyssä järjestyksessä, ja pelaaja sai lähinnä valita miten niihin reagoi. Noloimmillaan kohtaukset sujuivat olankohautuksella. Kirjaimellisesti.

Vapaammin haarautuva juoni olisi mahdollistanut useampia moninpelikertoja. Nyt yksi sai riittää. Lisäksi tarina oli ihan liian pitkä ja muuten nokkelia kohtauksia oli pitkitetty keinotekoisesti. Esimerkiksi puolivälin paikkeilla oli havaittavissa jo selvää täytemateriaalia, joka ei liittynyt mitenkään pelin muuhun juoneen. Lisäksi kaksi kohtausta tuli kämmättyä ihan vaan epämääräisen ohjattavuuden takia, kun hahmo hoiperteli vahingossa hotspotin ohi ja käynnisti kohtauksen päättävän cut scenen. Loppuratkaisuja oli sentään useita ja viimeistä tallennusta tuli vingutettua ahkerasti, jotta pääsin näkemään niistä suurimman osan.

Hienona juttuna Beyondista löytyi kaksinpeli, joka sopi teemaan loistavasti. Tyypillisesti toinen pelaajista ohjasti Ellen Pagen näyttelemää Jodieta ja toinen häneen kytkeytynyttä henkiolentoa, Aidenia. Elokuvamaisuutensa ansiosta peli oli oivallista vaimomatskua: tarina oli etusijalla, pelattavuus äärimmäisen yksinkertaistettua napinpainelua ja ohjaaminen onnistui vaimon käteen paremmin sopivalla iPadilla. Ylipitkä tarina ei jaksanut pitää toista osapuolta otteessaan ihan loppuun asti, mutta aika pitkälle päästiin silti. Ja se on paljon se. Moni pelimedia on dumannut Beyondin, koska siitä puuttuu peli. Minä toivon idealle paljon jatkoa, koska se puhaltaa henkeä vanhaan suosikkigenreeni, oman seikkailun valintaan.

Beyond: Two Souls lyhyesti:

Ysäri on taas muotia ja interaktiivinen elokuva on tehnyt comebackin. Toteutus haparoi vielä, mutta yritystä ja tunnelmaa piisaa senkin edestä. Kokeilemisen arvoinen tapaus siis.
[Rating:3/5]

Old Skool -seikkailua autenttisessa muodossaan.
Old Skool -seikkailua autenttisessa muodossaan.
Categories
Pelit

Disney Infinity haastaa Skylanderit

Testiin tupsahti kiinnostava tuttavuus: Disney Infinity. Näyttää melkoisen suoralta Skylanders-kopiolta, joskin kovemmalla lisenssillä. Voiko tämä epäonnistua? Ja pitääkö nyt alkaa ostella myös noita hahmoja? Jatkuu ensi numerossa!

Ihmeperhettä, Monstereita ja kapteeni Jack Sparrow. Voisiko tämä olla hyvä lisenssipeli?
Ihmeperhettä, Monstereita ja kapteeni Jack Sparrow. Voisiko tämä olla hyvä lisenssipeli?
Categories
Pelit

Skylanders: Swap Force

Testaan parhaillaan parin viikon päästä julkaistavaa Skylanders: Swap Force -peliä. Kyseessä on periaatteessa lastenpeli, jonka keskeisenä ideana on yhdistää keräiltävät muovilelut videopelimaailmaan. Leluilla voi siis leikkiä tai niitä voi keräillä vitriiniin talteen, mutta kun ne asettaa pelin mukana tulevan Skylander-portaalinen päälle, pääsee kyseisiä hahmoja ohjaamaan pelissä.

Yllättävää kyllä, peli on tosi mainio myös näin aikuisen vinkkelistä. Pari tuntia vierähti ihan liian nopeasti ihan vaan erilaisia hahmoja testaamalla. Pelissä jokaisella skylanderilla on omat erikoistaitonsa, jotka kehittyvät seikkailun edetessä. Kerätty kokemus, raha ja varustus tallentuu suoraan leluihin upotettuun RFID-lastuun. Lelut voi sen jälkeen viedä vaikka kaverin koneeseen, alustasta riippumatta, ja jatkaa siitä mihin jäätiin. Idea on nerokas.

Ovelasti jokainen skylander edustaa tiettyä elementtiä, kuten ilmaa, tulta, jäätä jne. Ovelasti sikäli, että peliin on rakennettu lukuisia tasoja, joihin vain sopivan elementin skylandereilla on pääsy. Eli jos plakkarista ei satu löytymään sopivaa skylanderia, ei auta kuin lähteä lelukauppaan hakemaan lisää. Halvimmillaan lisähahmot kustantavat kympin kappale. Isot ja harvinaisemmat lelut ovat tietysti huomattavasti kalliimpia. Swap Forcen erikoisuutena ovat vielä yhdistelmähahmot, joiden ylä- ja alaosia voi vaihdella keskenään. Ja luonnollisesti osa kentistä aukeaa vain tietyllä yhdistelmällä. Ei voi kuin ihailla miten saumattomasti kaupallisuus on saatu peliin mukaan.

Swap Force on jo kolmas Skylanders-sarjan peli. Kaksi aikaisempaa osaa ovat nekin loistavia. Tämä on siis jo kolmas vuosi putkeen, kun joudun vastustelemaan halua hakea lisää hahmoja lelukaupasta. Swap Forcen juoni ja yksityiskohdat taitavat edelleen olla embargon alla, joten tyydyn vain toteamaan, että peli vaikuttaa lupaavalta. Tuskin maltan odottaa PlayStation 4 -versiota.

Aloituspakkauksessa tulee kolme hahmoa.
Aloituspakkauksessa tulee kolme hahmoa.

Ninja Stealth Elf, Wash Buckler ja Blast Zone.
Ninja Stealth Elf, Wash Buckler ja Blast Zone.

Sormet syyhyävät - samainen paketti löytynee monesta pukinkontista tänä jouluna
Sormet syyhyävät – samainen paketti löytynee monesta pukinkontista tänä jouluna

Pelissä on yhteensä 16 swappihahmoa, mikä tarkoittaa 256 erilaista yhdistelmää.
Pelissä on yhteensä 16 swappihahmoa, mikä tarkoittaa 256 erilaista yhdistelmää.

Categories
Lautapelit

Myrskyn Sankarit – Suurkuninkaan miekka

Elämäni ensimmäinen joukkorahoituskokeilu sujui hienosti. Heitin vuosi sitten rahaa projektiin, jossa suomalainen pelintekijä kertoi kehittelevänsä lapsille suunnattua fantasiaroolipeliä. Idea oli tukemisen arvoinen, vaikka omalla jälkikasvulla on kieltämättä vielä matkaa roolipeli-ikään. Sijoitin siis futuureihin. Sittemmin unohdin koko homman, kunnes hiljattain postiluukusta kolahti iloinen yllätys: Myrskyn sankarit -roolipeli.

Peli näyttää ja tuntuu ihan ammattimaiselta, oikealta peliltä. Myös säännöt vaikuttavat ihan päteviltä, joskin lopullisen mielipiteen voi antaa vasta kun peliä on päästy testaamaan. Ja siihen voi tosiaan mennä vielä jokunen vuosi. Ilahduttavaa kyllä pelin takasivulta löytyi myös lista lahjoittajista, eli kokeilusta jäi käteen ihan konkreettinen muisto.

Myrskyn sankarit -pelin sisältö: kirjat, kartta ja noppia.
Myrskyn sankarit -pelin sisältö: kirjat, kartta ja noppia.
Visuaalisesti Myrskyn sankarit näyttää erinomaiselta.
Visuaalisesti Myrskyn sankarit näyttää erinomaiselta.
Pelillä oli useampi sata rahoittajaa.
Pelillä oli useampi sata rahoittajaa.