Categories
Pelit

Olemisen sietämätön keveys

The Unbearable Lightness of Being

Jos ihmisellä on vain yksi elämä elettävänään, ei hänen teoillaan ole loppujen lopuksi mitään merkitystä. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten koko elämä ja sen aikana opitut asiat ovat lopulta yhdentekeviä. Nietzschen sanoin: “Einmal ist keinmal.” Kerran tehdyllä ei ole mitään painoarvoa. Sitä on olemisen sietämätön keveys.

Pelaajalle tutumpi käsite on puolestaan olemisen sietämätön raskaus. Pelaaja saa siis seurata sivusta, kun virtuaalitodellisuudessa elävä hahmo elää elämänsä tapahtumat läpi niin monta kertaa, että niistä tulee täydellisiä. Pelihahmo voi aina aloittaa elämänsä alusta entistä viisaampana, eikä edes kuolema ole mitään muuta kuin opettavainen kokemus. Sietämättömässä keveydessä elävän ihmisen silmin sellainen on väistämättäkin kadehdittavaa. Quicksave-toiminto ja undo-nappi pelastavat pelihahmon monelta itkulta ja ahdingolta, samalla kun tosielämässä kadutaan ja kärsitään.

Toisaalta pelihahmon elämää varjostaa valtava vastuu. Useimmiten on venyttävä käsittämättömiin sankaritekoihin, kuten maailman pelastamiseen. Niinpä pelihahmo ei todellisuudessa ole vapaa, kuten ihminen, vaan hänen elämänsä on kahlittu sietämättömän raskaaseen taakkaan.

Hämmästyttävää kyllä, rentouttavaksi viihteeksi tarkoitetut pelit tarjoavat meille parhaan mahdollisuuden elää rinnakkaistodellisuudessa, jossa elämä ei olekaan sietämättömän kevyttä, vaan raskasta ja omalla tavallaan kouriintuntuvaa. Pelien lisäksi tuskin mikään muu viihteen muoto osaa vastata ihmisiä ikuisesti vaivaavaan kysymykseen: mitä jos olisin valinnut toisin. Videopelien maailmassa riittää, kun lataa viimeisimmän tallennuksen ja kääntyykin risteyksestä eri suuntaan.

Mutta nyt eksyin sivuraiteelle. Tarkoituksenani oli lähinnä suositella Milan Kunderan kirjaa Olemisen sietämätön keveys. Luin sen viikonloppuna ja pidin kovasti.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *