Professor Layton and The Curious Village

Professor Layton

Tiedätkö kuinka monta kertaa vuorokaudessa digitaalinen kello näyttää kolme tai neljä samaa numeroa peräkkäin, jos käytetään 12-tuntista esitystapaa? Professori Layton tietää. Minä vasta kolmannella yrityksellä.

Olen aiemminkin hehkuttanut pikkupelejä, joiden pelaaminen onnistuu ilman tuntien paneutumista ja peukalotreeniä. Nintendo DS:lle julkaistu Professor Layton and the Curious Village kuuluu sen genren parhaimmistoon. Tarkoituksena ei ole ampua tai sohia kynällä, vaan ajatella ja ratkoa mielenkiintoisen juonen joukkoon ripoteltuja pulmia. Pelin lopullisena tavoitteena on auttaa professori Laytonia oppipoikineen ratkaisemaan salaperäisen kultaisen omenan arvoitus.

Vaikka Layton on todellinen aivopähkinä, on sen toteutus ihan eri luokkaa Braintraingiin ja muihin pulmapeleihin verrattuna. Sen värikäs maailma ja oivaltavat pulmat ovat suorastaan vangitsevia. En muista koska olisin viimeksi vain istunut ja raapinut päätäni jonkun pelin ääressä – ja pitänyt siitä. Se on varmuudella hyvän pelin tunnusmerkki.

Professor Laytonia ei ikävä kyllä ole vielä julkaistu Suomessa, mutta kiitos nettikauppojen tarjonnan, DS:n aluekoodittomuuden ja dollarin alhaisen kurssin, se on helppo hankkia ulkomailta. Voin suositella ainakin Play-asia.com –verkkokauppaa, josta tuotteet saa tilattua nopeasti ja halvalla. Pelin kotisivut löytyvät osoitteesta www.professorlaytonds.com.

EB Games vaihtaa vanhat pelit uusiin

EB Games

Kotimaan EB Games kohautti jälleen ja aloitti uskomattomalta kuulostavan tarjouskampanjan: vie kolme konsolipeliä liikkeeseen, niin saat eurolla minkä tahansa alle 75 euroa maksavan pelin. Vaihdossa kelpuutetaan kaikki PS2-, Xbox- ja Cube-julkaisut ja hyllystä saa valkata mitä tahtoo, myös pc-pelejä.

Näppärä mainoskikka, täytyy myöntää. Firma ei ole pahemmin pitänyt melua itseään, vaan sana tarjouksesta on levinnyt kuulopuheena ja netin keskustelupalstoilla. Repäisy vaikuttaa kannattaneen, sillä villeimpien huhujen mukaan EB Gamesin myymälät imevät parhaimmillaan satoja vaihtopelejä päivittäin.

Minäkin kävin Asematunnelin liikkeessä bongailemassa vaihdokkeja. Valikoimasta oli selkeästi kuorittu jo kermat päältä, mutta PS3-hyllyssä oli vielä kohtuullisesti tavaraa. Sylillinen vanhoja kivoja pelejä vaihtui muutamaan uuteen oikein mallikkaasti. Huvittavaa kyllä, kassalla ollut kundi naputteli kaikille viemilleni peleille reippaasti yli 20 euron hintalaput, ja pisti ne sivuun odottamaan ilmeisesti hyllyttämistä. Kauppa se on joka kannattaa!

Vastaavanlainen kamppis nähtiin aikanaan Xbox 360:n lanseerauksen yhteydessä, jolloin vanhaa boksia ja muutamaa peliä vastaan sai tuntuvan alennuksen uuden sukupolven pelilaitteesta. Valitettavasti EB Games rupesi tuolloin keksimään yllättäviä lisätarkennuksia tarjoukseensa ja hyvin alkanut kampanja sai kylmää vettä niskaansa. Kaikki pelit eivät käyneetkään vaihdossa, vaan myymälät kelpuuttivat lähinnä hittijulkaisut.

KonsoliFINin foorumilla kerrotaan, että nytkään ei huolita ihan kaikkea vaihdossa. Esimerkiksi marketin halpapelit eivät kelpaa. Ei ole myöskään mahdollista ostaa EB:n omasta alelaarista kolmea parin euron peliä ja vaihtaa niitä uuteen. Ihan ymmärrettävää toimintaa, mutta tietysti olisi ollut kohteliasta ilmoittaa asiasta jo varsinaisen tarjouksen yhteydessä. Huolimattomasta mainoskikkailusta voi teoriassa joutua korvausvastuuseen.

Jännittävää nähdä kuinka jenkkityylinen mainonta ja aggressiivinen hinnoittelu noin muuten purevat suomalaisiin pelaajiin. Suuria tekijöitä EB Gamesin pelimyynti tuskin hetkauttaa, mutta pienemmät erikoisliikkeet, kuten Tilt-kauppaketju, saavat siitä aikamoisen kilpailijan.

Halpaa kuin tv-kaupassa

BRAVIA

Jos harkitset yhä taulutelkkarin ostamista, suosittelen odottamaan. Uutuuksia tulee myyntiin niin kovaa tahtia, että laatupaneeleiden hinnat ovat ajautuneet suoranaiseen syöksykierteeseen. Otetaan esimerkiksi oma Sony Bravia. Maaliskuussa sen hinta oli halvimmillaan 1399 euroa. Luulin tehneeni hyvän diilin, kun sain tingittyä oman kappaleeni suoraan maahantuojalta tonnin pintaan. Nyt toukokuun lopulla saman telkkarin normaali ulosmyyntihinta on kalleimmissakin putiikeissa alle tuhat euroa. Hinta siis tipahti muutamassa kuukaudessa liki 30 prosenttia. Jos sama meno jatkuu, muuraan ensi kesänä väliseinän HD-telkkareista.

Mielenkiintoisia myyntipuheita

Ihmelaake

Tutkailin iltapäivällä suomalaisten nettipuotien pelitarjontaa ja törmäsin Hobby Hallin pelisivuihin. Olen työssäni nähnyt ties kuinka monta pelimainosta, mutten vielä mitään tällaista:

Tony Hawk’s Pro Skater 1,00 EUR

Eurolla lähtee

Koska Nokialle kävi pelimarkkinoilla kuten kävi, jäi meille muutama kultahippu varastoon. Tony Hawk toimii Gagella mukavasti, hahmon liikkeet ovat tarpeeksi realistisia ja ilmalennoissa maan vetovoima tuntuu. Taustalla soi suht koht siedettävä renkutus, josta löytyy myös valinnanvaraa. Kuuntelevatko skeittarit tosiaan tällaista aina?

Rikottavaa kamaa löytyy ja seuraavalle tasolle pääsee kun on sen arvoinen – eli temppua riviin ja lisää ilmaa alle.

Etenkin ensimmäinen, radiolla varustettu Gage oli varsinainen viihteen pikkujättiläinen. Harmi että siinä oli muutama suunnitteluvirhe, josta se sai maksaa – pelin vaihto akku irrottamalla… ei hyvä. Sen sijaan parjattu, “kumma puheasento”, oli ergonomisinta mitä puhelinalalla on koskaan nähty.

Hinta-laatusuhteen voi sanoa olevan kunnossa.

(ks. linkki: Tony Hawk @ Hobby Hall)

Kerrankin myyntitykeillä on ollut tilaa revitellä 😀

Pientä miinusta on kylläkin annettava MotorStormin myyntipuheesta. Siinä mainosmies on innostunut kehuskelemaan sellaisillakin ominaisuuksilla, joita pelistä ei edes löydy.

Huomaatko virheen?

MotorStorm 64,90 EUR

Jos ei ajamalla niin ampumalla

Tässä pelissä ei tosin johdossa ajaminen tarkoita muuta kuin sitä, että takanasi on liuta kuskeja, jotka ovat valmiina käyttämään kaikkia keinoja liiskataksesi sinut erämaan kiviin. Jos olet viimeisenä, on edessäsi jopa 20 vastustajaa, jolle voit tehdä samoin. Jos ei onnistu ajamalla, ammu ne.

(ks. linkki: MotorStorm @ Hobby Hall)

Vista tuplaa Live Arcade -pelien hinnat

Xbox Live

Valittelin jokunen aika takaperin Wiin Virtual Console –pelien hintavuutta. Nyt NviperO näyttää törmänneen vastaavaan ongelmaan Windows Vista -pelien kanssa:

…Live Arcaden 800 pisteen pelit Crystal Quest ja Jewel Quest (10 dollaria) ovat kääntyneet Vista-versioksi älyttömän suolaisella 20 dollarin hintalapulla varustettuina. Järkyttävää hintapolitiikkaa, joka ei voi olla näkymättä myyntiluvuissa.

Wiin nettipelit – Pieni ilo isolla rahalla

Virtual Console

Nintendon Virtual Console –palvelu on kyllä pettymys. Ostin kokeilumielessä parinkympin arvoisen lataussetelin, jolla voi ladata Wii-konsolin nettipalvelussa julkaistavia retropelejä omalle koneelle. Helpompaa olisi ollut heittää rahaa roskiin.

Myyntipuheiden mukaan virtuaalikonsolin kautta voi ladata käyttöön suosikkipelejä 20 vuoden ajalta. Käytännössä homma toimii vähän iTunes-nettikaupan tapaan, eli ensin valitaan Wiin nettiselainta käyttämällä mieleiset pelit ja sitten ladataan ne pientä maksua vastaan konsolin sisäiseen muistiin. Pelikaupoissa myytävien latausseteleiden lisäksi myös luottokortilla voi maksaa.

Ikävä kyllä Nintendo on ruvennut ahnehtimaan ja lätkäissyt joka pelille täysin poskettoman hinnan. Esimerkiksi ikivanhoista 8-bittisen Nintendon peleistä on pulitettava röyhkeät viisi euroa kappaleelta. Vastaavasti Super Nintendo- ja Sega Mega Drive -pelien hinta on noin kahdeksan euroa ja N64-peleillä pyöreä kymppi. Vertailun vuoksi tilasin viime viikolla CD-WOW:sta kahdella kympillä Sega Mega Drive –kokoelman, jossa noin 30 vanhaa peliä. Osa samoja kuin Virtual Consolessa.

Virtual Consolen pelivalikoimakin ärsyttää. Nintendon omien julkaisujen lisäksi ladattavana pitäisi olla vanhoja Sega Mega Drive, Genesis, MSX, NeoGeo ja TurboGrafx-pelejä. Jostain syystä eniten julkaistaan silti ikivanhoja NES-pelejä, jotka eivät (kaikella kunnioituksella) ole enää ihan parhaassa terässään. Missä järki?

Kiinnostaisi myös tietää, miksei Nintendo julkaise kaikista peleistä alkuperäisversioita, vaan riisuttuja käännöksiä. Esimerkiksi Altered Beastin kotikonsolikäännös on aika kökkö alkuperäiseen arcade-versioon verrattuna. Samaten 50 hertsin hitaalla kuvanpäivityksellä ja mustilla surureunoilla varustettu Sonic on suorastaan itkettävän surkea. Wiillä vauhtisiili ei kiidä, se löntystää.

Kaiken huippuna Nintendo suosittelee hankkimaan Virtual Console -pelejä varten erillisen ohjaimen. 1990-luvun lituskaista pädiohjainta muistuttava kapula on kyllä ihan hauska kapine, mutta käytettävyydestä voidaan olla montaa mieltä. Ohjain ei toimi ellei sitä liitä Wiin kaukosäätimeen. Ja koska liitäntäletku on aika lyhyt, retropelejä pitää pelata kapula haarojen välissä. Veikkaan, että joku Japanissa nauraa nyt kovaan ääneen.

Hämmästyttävintä koko kuviossa ei ole kuitenkaan se, että kuluttajille markkinoidaan ylihintaisia uudelleenjulkaisuja ja hassuja lisälaitteita. Niin tehdään, koska pelaava yleisö on valmis maksamaan. Onkohan kukaan laskenut esimerkiksi sitä, kuinka monta kertaa ja eri tavoilla vanhan Super Marion voi myydä innokkaalle pelaajalle?

Odotankin nyt innolla sitä että kuluttajat alkavat äänestää kukkarollaan ja ostaa vain oikeasti kiinnostavia pelejä. Se on epäilemättä paras tapa vaikuttaa sekä tarjontaan että hintatasoon. Nintendo voisi puolestaan ottaa mallia iTunesista ja muista nettikaupoista. Niissä homma toimii pitkälti sen ansiosta, että valikoimaa on paljon ja pikkurahalla uskaltaa kokeilla myös tuntemattomia julkaisuja.

Lisää asiaa Virtual Consolesta löytyy mm. Wikipediasta. Täydellinen lista julkaistuista peleistä löytyy osoitteesta www.nintendo.fi.

Välipäivää nettitoimituksesta

Saako Citadelin lausua Sitadel

Joulu tuli ja meni, eikä nettiä kaivattu. Mitä nyt bloggaamattomuus aiheutti pieniä vieroitusoireita. Toivottavasti kukaan ei käynyt naksuttelemassa feldon.nettiä pyhinä, koska täällä ei todellakaan päivystetty koneen äärellä.

Jouluostoksilla käydessä Nintendon Wii näytti varastaneen päähuomion kilpailijoiltaan. Ainakin kauppojen pelihyllyt näyttivät kovin tyhjältä kyseisen laitteen osalta. Ja ihmekös tuo: langattoman kaukosäädinohjaimen kanssa heiluminen on paitsi hauskaa, myös edullista. Esimerkiksi Xbox 360:sta saa vielä vuosi julkaisun jälkeenkin pulittaa melkein satasen verran enemmän kuin Wiistä, ellei sitten halua XO:n kovalevytöntä karvalakkimallia. Voidaanko siitä päätellä jotain?

Omalta osalta joulun pelaaminen keskittyi tuttuun tapaan laudan ja korttien ääreen. Tänä vuonna tarjontaa olikin ihan mukavasti, sillä lautapelirenessanssi näyttää viimein saavuttaneen myös mainstream-myymälät. Esimerkiksi Carcassonnea löytyi jo ihan perusmarkettien hyllyltä. Peli toki julkaistiin jo 2001, mutta tässä tapauksessa parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Minulle uusia lautapelituttavuuksia olivat Citadels, Caylus, Bohnanza ja jo reilusti aiemmin julkaistu huikea Memoir ’44, jossa Punavuoren Wittmann otti ylivoimaisen torjuntavoiton Arabian Lawrencen ja Suurmetsän Pattonin liittoutuneista joukoista.

Ihan kivaa oli lomailla. Harmi vaan että välipäivät on taas pakerrettava töitä toimistolla. Olisi niin mukava jatkaa hyvin alkanutta joutilaisuutta. Tsemppiä vaan muillekin työn raskaan raatajille: pian on taas yksi vuosi pulkassa.

Valokuvavaijeri ja muita ostoksia

Hassuja ostoksia

Tänään koin ensimmäiset vastoinkäymiseni nettikaupassa. Tilasin kaksi paitaa, eikä kumpikaan ollut sopiva. Kirjattakoon siis kymmenen euroa oppirahoihin; ensi kerralla osaan mitata tarkemmin.

Onneksi tein myös hyviä ostoksia. Maailman kenties inspiroivin valokuvasaitti Photojojo mainosti hämmästyttävää valokuvavaijeria niin vakuuttavasti, että tilasin muutaman. Enkä voi kuin kehua palvelua: tein tilauksen keskiviikkona ja kuriiri kiikutti paketin perille vielä saman viikon perjantaina. Paketissa oli lisänä vielä amerikkalaisia karkkeja ynnä muita yllätyksiä, ja mikä tärkeintä – vaijeri näyttää super-tyylikkäältä seinälläni.

Pelejäkin saa taas halvalla. Esimerkiksi Play.com kauppaa Luminesta alle kymmenellä punnalla, suosittelen. Ja jos et ole omistajasukua, kannattaa suunnata Hubihubi -vuokrauspalveluun ja hyödyntää hyvää tarjousta: Yhdellä eurolla saa kokeilla mitä tahansa pelejä kymmenen päivän ajan.