Hämärästä Clash of Clansin koittoon

Opiskeluaikoina tein herättyäni punnerruksia ja vatsarutistuksia niin paljon kuin jaksoin. Ei minusta salikarhua tullut, mutta pysyin kunnossa. Nykyään herätyskellon piristessä tsekkaan iPhonesta mikä on tilanne Clash of Clansin virtuaalikylässä. Ovatko parannustyöt jo valmistuneet, paljonko kultaa kaivoksissa on yön aikana louhittu ja paljonko siitä on eksynyt yöllisten ryöstelijöiden taskuihin? Kaikki se tapahtuu ennen kuin menen vessaan tai herättämään lapsia. Ja vieläpä nautin siitä, koska se on päivän ainut pelihetki. Dear Eki, olenko epäonnistunut?

Clash of Clans

“Sometimes the T.V. is like a lover
Singing softly as you fall asleep
You wake up in the morning and it’s still there
Adding up the things you’ll never be”
– Stars

Viikonlopun iPhone-bongaukset

AppStoresta löytyi muutama näppärä sovellus viikonlopun piristykseksi:

Dominion

Lautapelipalkintoja kahminut Dominion on jo käsite. Peli on jo muutaman vuoden vanha, ks. feldon.net/2009/06/26/dominion-lautapeli/, mutta edelleen se nostetaan pöytään kun sopivaa peliporukkaa saapuu kylään. Yllätyksekseni Dominion löytyy nykyään ilmaiseksi AppStoresta.

Yllättyin miten sulavasti iOS-versio toimii. Kokemus on monin paikoin jopa miellyttävämpi kuin oikeilla korteilla, sillä peli hoitaa sekä tylsän kirjanpidon että alituisen korttipakan sekoittamisen. Käyttöliittymä on selkeä. Jopa iPhonen pienelle näytölle mahtuu hienosti tavaraa, iPadille vähän enemmänkin.

Miinuspuolena iOS-Dominionissa on mukana vain peruspelin kortit. Niillä jaksaa läiskiä aikansa, mutta lisäosia tulee ikävä. Ainakin jos niillä on tottunut pelaamaan. Epäilemättä puute korjataan lähitulevaisuudessa kaupallisella versiolla.

Latauslinkki:
http://itunes.apple.com/fi/app/dominion-by-donald-x.-vaccarino/id447395574

Dungeon Raid

Menneet genret kukoistavat iOS-alustoilla. Löytyy niin Wolfensteinia, Monkey Islandia kuin vanha kunnon tietokoneräsypokka. Kekseliäimmät pelit sekoittelevat uutta ja vanhaa, kuten Dungeon Raid. Siinä wanha Nethack kohtaa Puzzle Quest –palikkapelin.

Dungeon Raidissa pelaaja haahuilee pitkin luolastoja, päihittää hirviöitä ja kerää aarteita. Matkan varrella kokemus ja varusteet kehittyvät, mutta niin tekevät myös vastustajat. Kuulostaa tutulta, muttei ole: kaikki tapahtumat on kuvattu puzzle-palikoina ruudulla. Haavat hoituvat yhdistelemällä parannusjuomapalikoita, varusteiden korjaus kilpipalikoilla ja rahaa saa rahapalikoista. Taistelu tapahtuu yhdistelemällä miekkapalikoita pääkallopalikoihin. Ensihymähdyksen ja haparoivien kokeilujen jälkeen uppouduin peliin liki hypnoottisella innolla.

Puzzle Questiin verrattavaa juonta Dungeon Raidissa ei ole, mutta teema välittyy silti hämmästyttävän hyvin. Nethackia pelissä on vaikeustaso. Se on armoton ja kuolema on aina lopullinen. Silti tekee mieli pelata “vielä yksi peli”. Parhaan käsityksen pelistä saa lataamalla ilmaisen lite-version.

Latauslinkki:
http://itunes.apple.com/us/app/dungeon-raid/id403090531

Space Alert Mission Generator

Jos hyllystä löytyy Space Alert –lautapeli ja taskusta iOS-laite, kannattaa tämä poimia talteen. Mission Generator korvaa nimensä mukaisesti lautapelin mukana tulleet tehtävälevyt näppärällä sovelluksella, jonka kautta voi peluuttaa joko valmiita tehtäväkokonaisuuksia tai kustomoida tehtäviä haluamallaan tavalla.

Olennaisin etu pelin omiin CD-levyltä soitettaviin tehtäviin verrattuna on käytön helppous. Stereoiden näppäilyyn kuluvan ajan voi nyt käyttää pelaamiseen. Sovellus osaa myös puhua miellyttävämmällä äänellä kuin CD-levyversio ja halutessa myös ranskaksi. Alkuperäinen äänikin on toki mukana. Aloittelijoiden riemuksi sovellus auttaa myös käymään tarkistusvaiheen läpi ja varmistaa, ettei pelaajilta unohtunut merkitä mitään. Ikävä kyllä kaikkia perehdytystehtäviä ei ole mallinnettu mukaan, pelkästään ensimmäinen koeajo.

Space Alert Mission Generator on ilmainen ja pyörii kaikilla iOS-laitteilla. Jos käytät sovellusta iPhonella, muista laittaa luuri lentokonetilaan pelin ajaksi. Muuten voi avaruusseikkailu keskeytyä puhelinsoittoon pahimmalla mahdollisella hetkellä.

Latauslinkki:
http://itunes.apple.com/us/app/space-alert-mission-generator/id430199546

Ennakkotunnelmia PlayStation Vitasta

Viimeviikkoista Finnish Game Awards -gaalaa edelsi PlayStation Vita -cocktailtilaisuus Annankadulla. Siihen oli satsattu. Ostereiden ja pitkien drinkkien lisäksi paikalla pääsi ottamaan ensipuraisut myös Vita-taskukonsolista. Se maistui… upealta.

Industrygamers bloggasi viime viikolla semi-varmana huhuna, että Vitan myyntiä vauhditetaan rasvaisella 50 miljoonan taalan markkinointibudjetilla. Syytä onkin, sillä taskupelaaminen on lipsunut käsikonsoleista muihin mobiililaitteisiin. Suurimpia voittajia ovat älypuhelimet ja lääppärit, joille minäkin povaan aurinkoista tulevaisuutta. Niillä voi paitsi pelata, myös surffata, soitella ja läiskiä nettipokeria. Vitan pitäisi päihittää myös Nintendon DS- ja 3DS-sarjan vekottimet, mikäli meinaa päästä osille mobiilimaailman tuotoista.

Kovan kilpailun lisäksi Vitan polulle mahtuu muitakin esteitä. Japanissa julkaisu jäi laimeaksi eivätkä kaikki pelinkehittäjät vielä uskalla hypätä uuden tulokkaan kelkkaan. Bisnesmielessä pelit kannattaa julkaista sille alustalle, jossa niitä ostetaan eniten. Tekniikka on siinä yhtälössä sivuseikka. Esimerkiksi Vitaa edeltänyt PSP-käsikonsoli oli teknisesti Nintendon alkuperäistä DS:ää tehokkaampi, muttei pärjännyt sille myynneissä. Lopulta pelit ratkaisevat. Applen AppStore on siitä malliesimerkki: omput ovat aina olleet kökköjä pelikoneita, mutta jos alle eurolla niille saa ladattua pikafiksit pelikuumeeseen, alkaa pienistä puroista pian tulla järviä.

Monen alustan välillä pähkäily hämmentää myös kuluttajia. DS, 3DS, PSP, Vita, iPhone vai joku muu? DS ja PSP ovat halpoja, 3DS:ssä on hassu silmät muljauttava kikka ja iPhonella voi soittaa, mutta mitä tekee Vita? Mikä sen kohderyhmä on ja paljonko se maksaa peleineenkaikkineen? Entä kannattaako Vitaa hankkia, jos olohuoneesta löytyy jo telkkariin kytketty iso konsoli? Tulee pian kiire positioida, koska Vita tulee tällä viikolla myyntiin.

Vitan cocktail-tilaisuudessa tuli läiskittyä useampaakin peliä. Ikävä kyllä drinkkilasi kourassa kollegoiden kanssa -käyttötapaus ei ollut ihan normaali. Valitan, te jotka luulitte että se on pelitoimittajan arkea. Laite pitäisi saada kotiin testattavaksi, jotta voisi oikeasti sanoa mihin se pystyy. Mobiililaitteet jos mitkä elävät ja hengittävät yksityiskohtien kautta. Akkukesto, näppäinten sijoittelu, ruudun kirkkaus ja muut toiminnot ovat juttuja, jotka vaativat testailua ajan kanssa ja eri tilanteissa. Lupaan postata lisää fiiliksiä, jos ja kun Vitan hankin.

Vita-lahjapussin tarjontaa

Vita-kokkareilta sai jälkikäteen muhkean lahjapussukan, muttei sentään itse laitetta. Paketissa oli avainhihna, lompakko ja latauskoodeja. Painava Design-kirja on tosi hieno. Varsinkin sen kansi, jonka suojamuovia liu’uttamalla PlayStation-symbolit heräävät henkiin. Pakko nähdä ennen kuin tajuaa. Ehkä videokuvaan sen joskus.

Parhaat iPod-pelit villitsevät aloittelijatkin

En pidä iPhone-pelejä juuri minään. Tai noh, en ennen kuin työkaveri esitteli mitä kaikkea esimerkiksi iPod Touchilla voi pelata. Siinä missä DS-valikoimani pullistelee paneutumista vaativia puzzleja ja japsiropeja, on iPodille tarjolla kevyttä Tower Defenceä, helppoa Wii-tyyppistä heiluttelua ja tietysti Canabalt. Yllättäen iPod on siirtymässä sille alueelle, jonka DS on pahiten laiminlyönyt – taukopelaamiseen.

Taukopelaamisen merkitystä ei pidä aliarvioida. Simppeli ja näennäisen vähän aikaa vaativa pelaaminen on törkeän suosittua. Taukopelit yltävät jopa niihin kohderyhmiin, joissa ei normaalisti pelata yhtään mitään. Esimerkiksi pieniä flash-pelejä tarjoavan Pelikone.fi-palvelun kävijöistä jopa 64 % on naisia (Pelikone.fi kävijäprofiili 2009).

Yllättäen iPod ja iPhone alkavat vaikuttaa kiinnostavilta laitteilta myös pelinkehittäjien kannalta. Mainstream merkitsee rahaa. Ja jos pelintekijät innostuvat, on pelaajien helppo seurata perässä. Voisiko siinä olla se viisastenkivi, jolla pelaamisesta tulee lopullisesti suurten massojen hyväksymää viihdettä?

Viisi PSP-ongelmaa, jotka Sonyn tulisi korjata

Kesä on minulle ulkoilun ja matkailun aikaa. Sillä on vaikutusta myös digitaaliseen elämääni. Tietokoneen käyttö vähenee ja videopelit pelataan käsikonsoleilla. PSP on osoittautunut verrattomaksi lomakaveriksi, mutta muutama homma tökkii:

Käyttöliittymä on kankea. Se sopii pelaamiseen, muttei juuri muuhun. Pädiohjausta ei ole suunniteltu nettiosoitteiden kirjoittamiseen tai musiikin kuunteluun. Miksei PSP:ssä ole vielä kosketusnäyttöä? Applen iPhonessa on sellainen, samoin Nintendon DS:ssä. Ja ne myyvät kuin viimeistä päivää. Väitän että kosketusnäytöllä saisi lisäpotkua peleihinkin. Se vaatisi tosin muutoksia myös tekniikkaan, sillä…

Akku loppuu liian nopeasti. Luulin että vika olisi korjaantunut uuden slim&lite-version myötä. Turha toivo. Sen akku on kapasiteetiltaan vielä entistäkin pienempi. DS:ään verrattuna PSP:n peliaika jää harmittavan lyhyeksi, mikä johtuu suurelta osin siitä, että…

UMD-levyt ovat aikansa elänyt formaatti. Levyjen lukeminen ja pyörittely laitteen sisuksissa kuluttaa akun nopeasti loppuun. Flash-muistiin verrattuna levyjen latausajat ovat pitkiä. UMD:lle optimointi on myös pelinkehittäjille hankalaa, mikä ei voi olla vaikuttamatta pelitarjonnan määrään. Olisi hyvä jos pelit voisi kopioida suoraan PSP:n muistiin, mutta…

Muistia on ihan liian vähän. Ilman muistikorttia PSP on rampa. Mutta edes isoa muistikorttia ei voi juuri hyödyntää pelaamiseen. Sille säilötään lähinnä pelitallennuksia. Poikkeuksena muutamat PlayStation Networkista ladattavat PS1-pelit. Muistikortin rinnalle pitäisi saada iso sisäinen Flash-levy. Tosin tässä vaiheessa siitä ei vielä olisi paljon iloa, koska…

PSP:lle ei ole tarjolla kunnollista latauspalvelua. Miksei PSP:lle voi ladata digiviihdettä kuten kännyköille? Periaatteessa voisin hyväksyä että lataukset tehtäisiin tietokoneella tai PlayStation3:lla ja siirrettäisiin siitä konsolille. Valitettavasti sekään ei ole kovin helppoa. Tiedostot pitää ensin muuntaa sopivaan formaattiin ja lykätä juuri oikeaan kansioon muistikortille. Ihan liian hankalasti toteutettu homma ollakseen käytettävä.

Unohtuiko listasta jotain? Entä tunteeko kukaan PSP:n kehittäjiä? Haluaisin nämä uudistukset PSP:lle mieluiten jo ennen työmatkaani.