Finnish Game Awards 2012

Viimevuotinen Finnish Game Awards –gaala meni ohi influenssaa potiessa. Nyt pääsin paikalle ja vieläpä terveenä. Tumma puku oli edelleen ehdoton vaatimus, mutta nyt ei tarvinnut enää liukastella pikkukengissä Unioninkadulle ravintola Bankiin asti. Riitti kun selvisi ilman suurempia luunmurtumia uuteen juhlapaikkaan, Vanhalle ylioppilastalolle.

Gaalalla alkaa olla jo jonkinmoista perinnestatusta. Harvalla isolla pelifirmalla on enää Suomessa edustusta ja sen myötä täkäläisten pelibileiden määrä on laskenut huippuvuosista. Finnish Game Awards alkaa oikeasti olla niitä harvoja tilaisuuksia, joissa kotimaan peliväkeä vielä tapaa yhtä suuressa mittakaavassa. Ikävä kyllä formaatti tuntuu gaalassakin lipsuneen jonkinmoiseen limboon: tavallaan kyseessä on pelaajien oma juttu, tavallaan se on pelkkää markkinointia mainstreamille. Missit, minijulkkikset ja SubTV:n kuvausryhmä tuntuivat tänäkin vuonna olevan mukavuusalueensa ulkopuolella kaiken pelikansan keskellä. Ja vähän turhan moni palkintojen jakaja aloitti taas puheensa sanoilla: ”En mä tiedä peleistä mitään, mutta…” Veikkaan että hc-pelaajien gaala ottaa jatkossa etäisyyttä massatapahtumaan. Esimerkiksi Pelit-lehti jakeli omat palkintonsa jo ennen gaalaa. Lieko uusi trendi.

Fiilikset Finnish Game Awardsin jälkeen olivat aiempien vuosien tapaan hyvät. Plaseeraus oli erityisen onnistunut. Vieressäni istui Angry Birdsin pääsuunnittelija, Jaakko Iisalo. Vastapäätä puolestaan KonsoliFINin Paavo. Keskustelu oli iloinen sekoitus yleistä peliläppää ja industry-huhujen puintia, sekä tietysti vanhojen aikojen glorifiointia: ”Olin minäkin ennen nuori ja innokas pelitoimittaja, kuten sinä. Sitten sain nuolen polveeni.”

Lämmin kiitos Figmalle kutsusta. Toivottavasti huolitte minut mukaan vielä ensi vuonnakin.

Figma logo

Finnish Game Awards -gaala

Päivän tuijotteluvinkki sopii sekä nettiriippuvaisille että teeveen orjille. Finnish Game Awards -gaala, eli entinen Figma-gaala, eli muinainen Kyöpelit-gaala, nähdään tänään sekä Yle Areenassa että TV2:ssa. Gaalassa palkitaan vuoden 2009 parhaimmat pelit ja nimetään vuoden pelimies. Viime vuonna veikkaukseni meni piirun verran pieleen, kun Pete Parkkonen vei tittelin Ilkka Kanervan nenän edestä.

Gaalassa on aiempina vuosina ollut melko railakas meininki, joten saapa nähdä miten kameroiden läsnäolo vaikuttaa tunnelmaan nyt. Ainakin perinteiset etkot on peruttu. Miten lienee tarjoilun laita..?

Jos haluatte bongata mielenkiintoisia ihmisiä tai pelitoimittajia, niin minä olen se, jolla on tumma puku ja solmio.

Parhaat pelit vk 7: juhlahumua ja skifiräimettä

Sain käsiini himoitun Killzone 2:n. Kiitos siitä heille joille kiitos kuuluu. Olen ehtinyt pelata kampanjaa vasta luvattoman vähän, mutta ainakin ensikokemukset ovat lupaavia. Peli on todella komean näköinen ja tyylikäs, eikä edes vaadi massiivista asentelurumbaa. Pidän myös tunnelmasta. Kiilusilmäiset helghast-taistelijat ovat vakuuttavia vihollisia.

Ainut ihmetyksen aihe on ”painava hahmo”, mikä tekee ohjaamisesta erilaista kuin normaalisti. Tähtäin tuntuu toisinaan liikkuvan kuin lusikka puurossa ja osuminen vaikuttaa tavallista hankalammalta. Kyseessä ei kuulemma ole bugi, vaan harkittu ominaisuus: Killzone-kehittäjien mukaan hahmoissa on vaan sen verran massaa, että tähtääminen on pakostikin vähän kömpelöä. Selittelyä tai ei, Killzone 2:n pelaaminen vaatii totuttelua.

Käsikonsolipuolella koin lohduttomia turhautumisen ja epätoivon hetkiä, kun PSP:n Puzzle Quest otti ja tilttasi. Ensin luulin että kyseessä oli pelkkä tilapäinen häiriö. Toisella kerralla olin jo vähän epäileväinen. Mutta kun sama tapahtui vielä kolmannen kerran putkeen, oli pakko hyväksyä totuus: peliä ei voi päästä läpi. Kyseessä on inhottava bugi, joka estää mm. uusien loitsujen opettelun kun hahmon taso nousee tarpeeksi korkealle. Tai kuten Infiniten tech support -foorumilla sanotaan:

Unfortunately there is NO workaround.

You are stuck and will have to start another character if you want to finish the game.

Joopa joo. Peli lähti siltä istumalta kierrätykseen.

Pohjamudista noustiin onneksi nopeasti, ja viikon puoliväliin osunut Figma-gaala tarjosi hyvät höyryt koko Suomen peliporukalle. Hauskaa oli ja uusia tuttavuuksia tuli solmittua runsaasti. Oli mukava nähdä että mukana oli tänä vuonna myös tuplasti aiempaa enemmän kansanedustajia. Yleisön suureksi pettymykseksi Ilkka Kanerva kuitenkin hävisi vuoden pelimiehen tittelin Pete Parkkoselle.

Tällä viikolla olisi tarkoitus katsastaa muutama Wii-uutuus, läpipelata muuan konsoli-rts ja työstää erästä kirjahanketta, joista kaikista kenties lisää myöhemmin.