Max Payne 3

Sain viikonloppuna testiin tuoreimman Max Payne –pelin. Se on parasta mitä konsoliinsa voi tällä hetkellä tunkea: yksinkertaista, viihdyttävää ja kelpaa pelattavaksi myös lyhyissä pätkissä lasten mentyä nukkumaan.

Alkujaan suomalaisen Remedyn suunnittelema toimintatähti oli nyt päässyt ulkomaalaisten pelitalojen käsittelyyn. Fiilis on vähemmän ’noir’ ja enemmän ’Die Hard’, mutta sankarin itsesääli ja juoppous paljastavat suomalaiset sukujuuret. Ajan patinaa on myös pelattavuudessa. Max Payne 3 on kuin vuosikymmenen takaa kaivettu edeltäjänsä, mutta grafiikkapäivitettynä. Meno on suoraviivaista räiskintää, jota halkovat vain sankarin kyyniset murahdukset ja nokkelasti ideoidut välianimaatiot. Tunnustan, että perinteisyys häiritsi alussa. Sitten tajusin vääntää aivoni vuoden 2001-asetuksille ja oivalsin, että tässähän tehdään kunniaa alkuperäiselle pelisarjalle.

Max Payne Goes Die Hard

Max Paynejen juttu ovat aina olleet hidastetut bullet time –kohtaukset, joissa sankari voi väistää luoteja ja jaella pääosumia kummassakin kädessä heiluttelemillaan reikäraudoilla. Sama meno jatkuu kolmosessakin, joskin vihollisten yliluonnollinen lyijykestävyys ja holtiton lukumäärä vesittävät vähän bullet timen aikanaan aikaansaamaa overkill-tunnelmaa. Melkeinpä tärkeämpää on osata maastoutua Gears of Warin tapaan ja röpötellä aseella rauhassa suojan takaa. Kivaa sekin, muttei kovin Paynea.

Pelillisiä innovaatioita Max Payne 3 ei tarjoa, vaan koko korttitalo on rakennettu päähenkilön karisman varaan. Ilman sitä ei pitkälle pötkittäisi, sillä moni muu peli hanskaa kolmannen persoonan räiskinnät paljon Maxia paremmin. Max Paynen asenne, persoona ja silkka coolius pelastavat koko pelin. Nokkelan juonen ansiosta koko raiteilla etenevän räiskintävuoristoradan huristelee mielellään alusta loppuun. Kerrankin hyvin hyödynnetty lisenssi. Suosittelen.

Installing...
“I didn’t like the way the show started, but they had given me the best seat in the house, front row center.”

Max Payne 3 lyhyesti:

Raideräiskintä 2000-luvun hengessä, alkuperäisiä Max Payne –pelejä kunnioittaen. (3.5/5)