Categories
Pelit

New Super Mario Bros. 2

Aika kaivaa 3ds taas naftaliinista – uusi Mario-peli on julkaistu. Tullee Suomessakin kauppoihin ihan pian.

Ainakin näin ensimmäisen maailman läpäisyn jälkeen fiilikset ovat vielä ihan positiiviset. Kolikoiden keruu on nyt entistä suuremmassa roolissa ja mukana on paljon siihen liittyviä temppuja ja ominaisuuksia. Kuten päähän takertuva rahatiili, joka sylkee kolikoita sankarin liikkuessa. Vaikeustasosta on vielä paha sanoa mitään. Jotain jostain kertonee se, että parin ekan kentän jälkeen elämiä oli kasassa jo 21…

Ihastuttavaa kyllä, perusteisiin ei ole sen kummemmin kajottu, vaan peli muistuttaa tarpeeksi edeltäjiään. Jopa Wiin New Super Mariosta tuttu moninpeli löytyy, joskaan sitä en ole päässyt vielä ymmärrettävistä syistä testaamaan. Spot Passit ja muut 3ds:n erikoisuudet ovat nekin vähemmän tärkeitä uudistuksia, jotka saavat odottaa myöhempään. 3D-kuvaa sentään kokeilin hetkisen. Ei mitään ihmeellistä sillä saralla.

Parasta New Super Mario Bros. 2:ssa on sen rytmitys. Kentät ovat tarpeeksi lyhyitä pikapelailuun, mutta ajan kanssa ihmetellessä niistä löytää paljon kivoja ylläreitä. Ihanteellista isyysvapaan tekemistä tällaiset.

20120810-013622.jpg

Categories
Henk.koht. Pelit

Ennakkotunnelmia PlayStation Vitasta

Viimeviikkoista Finnish Game Awards -gaalaa edelsi PlayStation Vita -cocktailtilaisuus Annankadulla. Siihen oli satsattu. Ostereiden ja pitkien drinkkien lisäksi paikalla pääsi ottamaan ensipuraisut myös Vita-taskukonsolista. Se maistui… upealta.

Industrygamers bloggasi viime viikolla semi-varmana huhuna, että Vitan myyntiä vauhditetaan rasvaisella 50 miljoonan taalan markkinointibudjetilla. Syytä onkin, sillä taskupelaaminen on lipsunut käsikonsoleista muihin mobiililaitteisiin. Suurimpia voittajia ovat älypuhelimet ja lääppärit, joille minäkin povaan aurinkoista tulevaisuutta. Niillä voi paitsi pelata, myös surffata, soitella ja läiskiä nettipokeria. Vitan pitäisi päihittää myös Nintendon DS- ja 3DS-sarjan vekottimet, mikäli meinaa päästä osille mobiilimaailman tuotoista.

Kovan kilpailun lisäksi Vitan polulle mahtuu muitakin esteitä. Japanissa julkaisu jäi laimeaksi eivätkä kaikki pelinkehittäjät vielä uskalla hypätä uuden tulokkaan kelkkaan. Bisnesmielessä pelit kannattaa julkaista sille alustalle, jossa niitä ostetaan eniten. Tekniikka on siinä yhtälössä sivuseikka. Esimerkiksi Vitaa edeltänyt PSP-käsikonsoli oli teknisesti Nintendon alkuperäistä DS:ää tehokkaampi, muttei pärjännyt sille myynneissä. Lopulta pelit ratkaisevat. Applen AppStore on siitä malliesimerkki: omput ovat aina olleet kökköjä pelikoneita, mutta jos alle eurolla niille saa ladattua pikafiksit pelikuumeeseen, alkaa pienistä puroista pian tulla järviä.

Monen alustan välillä pähkäily hämmentää myös kuluttajia. DS, 3DS, PSP, Vita, iPhone vai joku muu? DS ja PSP ovat halpoja, 3DS:ssä on hassu silmät muljauttava kikka ja iPhonella voi soittaa, mutta mitä tekee Vita? Mikä sen kohderyhmä on ja paljonko se maksaa peleineenkaikkineen? Entä kannattaako Vitaa hankkia, jos olohuoneesta löytyy jo telkkariin kytketty iso konsoli? Tulee pian kiire positioida, koska Vita tulee tällä viikolla myyntiin.

Vitan cocktail-tilaisuudessa tuli läiskittyä useampaakin peliä. Ikävä kyllä drinkkilasi kourassa kollegoiden kanssa -käyttötapaus ei ollut ihan normaali. Valitan, te jotka luulitte että se on pelitoimittajan arkea. Laite pitäisi saada kotiin testattavaksi, jotta voisi oikeasti sanoa mihin se pystyy. Mobiililaitteet jos mitkä elävät ja hengittävät yksityiskohtien kautta. Akkukesto, näppäinten sijoittelu, ruudun kirkkaus ja muut toiminnot ovat juttuja, jotka vaativat testailua ajan kanssa ja eri tilanteissa. Lupaan postata lisää fiiliksiä, jos ja kun Vitan hankin.

Vita-lahjapussin tarjontaa

Vita-kokkareilta sai jälkikäteen muhkean lahjapussukan, muttei sentään itse laitetta. Paketissa oli avainhihna, lompakko ja latauskoodeja. Painava Design-kirja on tosi hieno. Varsinkin sen kansi, jonka suojamuovia liu’uttamalla PlayStation-symbolit heräävät henkiin. Pakko nähdä ennen kuin tajuaa. Ehkä videokuvaan sen joskus.

Categories
Pelit

3DS:n paluu

Tänään kaivettiin 3DS pois pöytälaatikosta. IPad oli vienyt sen työpaikan. Se oli syrjäytynyt ja skandaalien ryvettämä. Parhaina päivinäänkin se väänsi lapsilta silmät kieroon, aiheutti päänsärkyä ja rispaantui käytössä. Eikä sille ollut edes pelejä. Mitä nyt Street Fighter silloin julkaisussa, mutta ei pelaajien lähimuisti riitä enää paria kuukautta taemmas. Silti se jaksoi kilahtaa iloisesti, kun kytkin virrat päälle.

3DS:n taival on alkanut rosoisesti ja tällä viikolla sille on luvassa roima hinnanpudotus. Meitä aikaisia lintuja eli early adoptereita voidellaan kuitenkin ilmaisilla peleillä: jos vaivaudut käynnistämään 3DS:n ja loggaamaan sillä Nintendon eShoppiin per heti, saat syyskuussa 20 ilmaista ladattavaa peliä. Ei huono tarjous. Iso peukku Veijo Nintendolle hyvästä peeärrästä. Samaan syssyyn kuitenkin lisäisin, että noinkin hienosta tarjouksesta olisi voinut väsätä vähän raflaavamman tiedotteen kuin tämän virallisen: