Categories
Lautapelit

Lisää kellarin aarteita: Kummituslinna-lautapeli

Viimekertaisten kellarilöytöjen innoittamana kaivoin vähän syvemmälle. Kävi kuten aina. Syvyyksistä löytyi kauhuja ja hirviöitä. Onneksi kuitenkin vain lautapelimuodossa:

Kyseessä on siis alkujaan jo seitkytluvulla julkaistu lautapeli Which Witch?, josta ilmestyi vuonna 1986 suomeksi lokalisoitu versio, Kummituslinna. Pelissä ohjataan pelokkaan näköisiä lapsosia, joiden epäkiitollisena tehtävänä on tukkia portti tuonpuoleiseen. Ikävä kyllä kyseinen portti sijaitsee kummituslinnan korkeimmassa tornissa, ja matka sinne on täynnä kammottavia ansoja. Esimerkiksi heti kummituslinnan ovella patsasteleva haarniska saattaa silpaista kirveellä jakauksen uusiksi, jos pelionni ei ole myötäinen. Onneksi kuolemaa ei pelissä tunneta, vaan haaverin sattuessa joutuu vain peruuttelemaan vähän taaksepäin. Reitti kulkee kummitusmetsän kautta suureen saliin, jossa on tärisevä lattia, ja sieltä edelleen groteskiin tyrmään ja torniin. Pelin voittaa se, joka pääsee ensimmäisenä sulkemaan ruumisarkkua muistuttavan portin.

Vaikka kyseessä on perinteinen “heitä noppaa ja liikuta nappulaa” -tyyppinen tuuripeli, on siinä edelleen imua. Nuoremmalle pelaajalle teema ja pelilauta ovat automaattisesti kiehtovia. Lapsista on kiva kokea pelottavia juttuja turvallisen aikuisen kanssa. Aikuiselle palkinto tulee lasten tunteita tarkkailemalla. Silloin pääsee ajassa yli 30 vuotta taaksepäin: “juuri tuoltahan minustakin tuntui lapsena.”

Ihana lautapeli.

Categories
Henk.koht.

Kasarilegot varmassa tallessa

Katsokaapa mitä kaapista löytyi: kaikki vanhojen lego-rakennussarjojen käyttöohjeet. Kaikki oli siististi ja sileästi pakattu vanhaan muovimappiin. Vanha muovi oli jo ihan haperoa ja murtui, kun kurkistin mapin sisään sisään. Paperi ei ollut mennyt miksikään. Ohjeiden lisäksi mapistä löytyi alkuperäisiä pahvisia paketteja, jotka oli leikattu päädyistä auki ja säilytetty nätisti. Vähänkö siistiä! Piti ihan ottaa kuva.

Huomasinpa samalla, että vanhoissa legojen kokoamisohjeissa oli hienoja vaihtoehtoisia rakennustapoja. Siis pelkkiä kuvia kaikesta mitä samoilla osilla voi tehdä, muttei erillisiä kokoamisohjeita niiden tekemiseen. Monet olivat tosi hienoja. Esimerkiksi matkailuautosta sai purjeveneen, laiturin ja ties mitä hauskaa. Kuvista tuli hyvin esiin se, että legot ovat muutakin kuin mitä myyntipakkauksessa sanotaan. Mielikuvituksen käyttämiseen rohkaistiin. Vertasin sitten vanhoja ohjeita nykyohjeisiin: uudet ovat selkeämpiä, mutta niissä ei ole noita vaihtoehtoisia rakennustapoja. Miksiköhän? Haluaisin uskoa, että nykylapset ovat fiksumpia kuin vanhempansa. Silti nykylapsille tarjotaan muutaman palikan “rakennus”-sarjoja, kuten Lego Friendsejä. Tuli mieleen vanhat Lego-mainokset. Muistelkaapa niitä seuraavalla kerralla lelukaupassa:

Look what I built with Lego!

What it is is beautiful.

Lego toys build anything. Especially pride.

With a lego set there's never ever "nothing to do".

Kids build lego, lego builds kids.

The age of discovery.