Heroscape-lautapeli

Toiveeni täyttyi: Heroscape saapui! Olen ollut viimeiset pari viikkoa niin tohkeissani, etten ole ehtinyt edes koneelle. On se niin vaikuttava ilmestys.

Okei, ehkä on syytä selventää mistä on kyse. Heroscape on muovifiguureilla pelattava kevytstrategia. Ehkä jopa enemmän lelu, kuin vakavasti otettava lautapeli. Silti tai juuri siksi se on kerännyt hämmentävän paljon kehuja juuri tosipelaajilta. Esimerkiksi Bruno Faidutti on lisännyt sen suositeltujen pelien kirjastoonsa ja pelimaailman kaupallisin pastori Tom Vasel on laatinut siitä viisiosaisen videoesittelyn YouTubeen. Myös lautapelisaitti Boardgamegeek on pullollaan Heroscape-suitsutusta. Pelin kiinnostavuutta lisää sen harvinaisuus. Alkuperäinen painos on ollut loppuunmyyty jo vuosia, eikä lisää ole julkaisijan mukaan luvassa. Enää. Ikinä.

HeroScape Rise of the Valkyrie

Oma kappaleeni saapui siis jokunen viikko sitten. Se oli iso. Valtavan pahvikotelon sisuksista paljastui muutama kymmenen valmiiksi maalattua pikku-ukkoa, tokeneita sekä kahmaloittain kolmiulotteisia maaston osia. Vähän aikaa paloja kasailtuani oli edessäni komea taistelukenttä täynnä laaksoja sekä kukkuloita. Vähän kuin olisi legoja rakennellut. En ottanut aikaa, mutta ei siihen kauaa mennyt. Sitä paitsi rakentelu oli kivaa.

Seuraavaksi lisäsin kentälle figuja. Löytyi sotilaita, robotteja, lohikäärmeitä ja ties mitä. Vilkaisu taustatarinaan kertoi, että ikuisen elämän lähteistä kamppailevat valkyyrit olivat kutsuneet avukseen aikojen ja ulottuvuuksien taitavimmat soturit. Vähän absurdia, mutta hitto että figuurit näyttivät hyviltä maastossa. Kullakin hahmolla on oma taustatarinansa ja pistearvo, joiden avulla pelaajat voivat kasata itselleen tasaväkiset armeijat. Korttien pläräilyssäkin on oma hohtonsa: Ottaisiko monen sadan pisteen arvoisen lohikäärmeen, vai yrittäisikö voittoa laumalla samuraita ja kyborgeja?

Säännöiltään Heroscape on suoraviivainen, mutta toimiva. Pelin mukana toimitetaan valmiita skenaarioita, joissa on määritelty erilaisia tavoitteita. Tyypillisin tehtävä on pyyhkiä vastapuolen armeijoilla lattiaa, kunnes kentällä on enää omia joukkoja. Polveileva maasto tuo kivasti vaihtelua kaikkeen, samoin arvoitukselliset glyyfit, jotka voivat parhaimmillaan antaa omille joukoille käsittämättömiä supervoimia tai hyydyttää sotilaat kokonaan. Homma ei ole millimetrin tarkkaa sotapelaamista, vaan ehtaa jenkkiviihdettä. Esimerkiksi line-of-sight eli näkyvyys mitataan katsomalla pelikenttää hahmon pään takaa. Jos reitti näyttää selvältä, niin antaa palaa.

Olen vakuuttunut. Heroscape oli sitä mitä odotin. Kaunista pelattavaa turhuutta. Peli oli välitön hitti myös lasten silmissä. Sivuhuomiona sanottakoon, että palikat ovat kestävää materiaalia ja ainakin sen puolesta sopivat hyvin myös lasten leikkeihin. Oma Heroscapeni ei kuitenkaan lasten, vaan isän leikkikalu. Ainakin toistaiseksi. Veikkaan, että Heroscape on niitä ensimmäisiä lautapelejä, joita meillä tullaan koko perheen voimin pelaamaan.

Heroscape lyhyesti:
Kaunis ja yksinkertainen kevytstrategia hulppeilla pelinappuloilla ja kasattavalla kolmiulotteisella maastolla. Tästä ei peli komistu. Isoa Amerikan tyyliä messevimmillään.
(5/5)

BTW, jos Heroscape kiinnostaa, kannattaa suunnata katse kohti amerikkalaista House Mouse Games –putiikkia. He ovat erikoistuneet Heroscapeen ja ainakin tätä kirjoittaessa heiltä löytyy vielä mittava valikoima ihan uutta tavaraa sopuhintaan. Toimittavat Suomeenkin.

2 thoughts on “Heroscape-lautapeli”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *