Categories
Henk.koht.

Miksi tuijotus häiritsee?

Sinua Tarkkaillaan

Seis! Pysähdy! Sinua ollaan manipuloimassa. Silmä on sinuun kohdistuvan katseen symboli, ja on epämukavaa, kun joku tuijottaa. Mutta mistä epämukavuus syntyy? Kääntäkäämme katseemme niihin syihin, jotka saavat ihmisen vaivaantumaan silmätikkuna olosta.

Katolisen kirkon inkvisitiolla oli psykologista pelisilmää. Kun he pidättivät jonkun, he eivät sanoneet, mistä tätä syytetään. Ja katso! – pidätetty tunnusti yleensä lukuisia sellaisia syntejä, joista inkvisiittoreilla ei ollut aavistustakaan. Meillä kaikilla on omaatuntoa painamassa tekoja ja ajatuksia, joita kadumme ja joita häpeämme.

Tuijotuksen tuottama kiusallisuus johtuu ainakin osittain tästä inkvision uhrin logiikasta. Miksi joku tuijottaa? Olenko tehnyt jotain noloa? Mikä kummallinen seikka ulkonäössäni saa hänet tuijottamaan minua? Ne näkevät minusta sen, minkä tahtoisin pitää salassa! Luultavasti kenenkään itsetunto ei ole niin hyvä, että tuijotus ei saisi miettimään omia vikojaan.

Ihminen on laumaeläin, ja lauma luo turvallisuuden tunteen. Kasvoton lauman jäsen on piilossa: kukaan ei kiinnitä häneen huomiota, eikä hänen yksityisyyttään niin ollen uhata. Tuijotus tuhoaa tämän suojapaikan ja siirtää tuijotettavan esiin kaikkien nähtäväksi. Tällöin ihminen joutuu huomion kohteeksi vastoin omaa tahtoaan.

Haluamme kontrolloida muiden meistä saamaa vaikutelmaa. Ennen ihmisen kohtaamista käyn tilanteen läpi ja suunnittelen, miten esitän asiani. Minun on helppoa toimia kun tiedän, millainen kohtauksen käsikirjoitus on.

Tuijottaminen sysää kohteensa parrasvaloihin valmistautumattomana. On vaikeaa toimia ja suunnitella toimintaansa samaan aikaan. Niinpä tuijotettava kokee kiusallista epävarmuutta, koska hänellä ei ole keinoja kontrolloida sitä, millaisen vaikutelman hän antaa itsestään. Tappioiden minimoimiseksi hän vetäytyy kuoreensa, mutta se ei ole hyvä vaan ainoastaan vähiten huono ratkaisu.

Tuijottamiseen liittyy myös valtapeliä. Statukseltaan alempi kääntää katseensa pois niin eläin- kuin ihmismaailmassakin. Koska vain harvalla on intoa ottaa vastaan haaste tuijotuskilpailuun missä tahansa, milloin tahansa, annamme vastustajalle luovutusvoiton. Samalla syntyy asetelma, jossa toinen osapuoli johtaa ja toinen tottelee.

Tuijotuksen tuottaman vaivaantumisen taustalla on siis epävarmuutta omasta olemuksesta, odottamattoman tilanteen luomaa häkeltymistä sekä valtapeli-tappion tuottama statuksen lasku.

Loppukaneettina vielä muutama huomio valvontakameroista. Tuijotukseen ongelmat johtuvat epämukavasta vuorovaikutus-suhteesta ihmisten välillä. Valvontakamerat ovat kokonaan tällaisen psykologian ulkopuolella, sillä ihmisen ja koneen välille ei synny samanlaista suhdetta, ja koneen tuijotus ei häiritse.

Persoonaton tuijotuskaan ei ole ongelmatonta, mutta siihen liittyvä problematiikka on toisenlaista. Yhteiskunnan kansalaisiin kohdistama valvonta panee miettimään Vuonna 1984 -kirjan iskulauseita. Ison Veljen yhteiskunnan teesejähän olivat muun muassa VAPAUS ON ORJUUTTA ja ISOVELI VALVOO. Vielä nykyäänkin valvontakameroita käyttävät yritykset puhuvat ”turvakameroista”, mikä panee miettimään, minkälainen olisi turvallisin mahdollinen yhteiskunta. Ja kun on miettinyt sen, jäljellä on viimeinen kysymys: mikä on turvallisuutta?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *