Automaattitallennus ja kuinka se tehdään oikein

Pelitilanteen tallentaminen on näennäisen yksinkertainen juttu. Silti sen voi sössiä monella tapaa. Etenkin jos pelissä on automaattinen tallennus. Suosikki-inhokkejani ovat ne hetket, jolloin tyylipuhtaan pelaamisen keskellä tulee tehty jokin käsittämätön moka, ja juuri silloin avualias automaatti tallentaa tilanteen. Räiskinnöissä ne ovat niitä hetkiä, jolloin kaikki ammukset on käytetty ja hahmo on keskellä verenhimoisia vihollisia, jolloin pelitilanteeen lataamisen jälkeen on tasan puoli sekuntia elinaikaa. Kiva jatkaa siitä sitten. Tai kun tasoloikinnoissa kikkailee hahmon jonnekin peruuttamattomalle kielekkeelle, josta ei voi enää palata kuolematta.

Pelitilanteen korruptoituminen on erityisen hauskaa automaattitallennuksen kanssa. Muistan eräänkin Conan-pelin, jonka viimeisen kentän lopussa oli etenemisen estävä bugi: luolan olisi pitänyt romahtaa, jotta Kimmerialainen olisi päässyt loikkaamaan pohjattoman kuilun yli. Vaan kun ei. Ja tietysti heti bugin ilmenemisen perään oli automaattinen tallennuspiste. Meinasi arvostelu jäädä tekemättä.

Tiedon panttaaminen tallennusten yhteydessä on todella yleinen moka. Usein pelaaja ei tiedä lainkaan, milloin automaattitallennus on laulanut. Eli kun peli on syystä tai toisesta keskeytettävä ja järjestelmä kysyy: “Oletko varma että haluat lopettaa? Kaikki edellisen tallennuksen jälkeen tehdyt jutut menetetään”, niin olisi ihan kohteliasta kertoa mistä jutuista on kyse. Esimerkiksi Bioshock Infiniten konsoliversiossa jouduin hieromaan pari v-maista kohtaa uudemman kerran, kun olin lyönyt koneesta virrat pois liian vikkelästi.

Onneksi tunnelin päässä näkyy valoa. Pleikkarin muutenkin mainiossa The Last of Us -seikkailussa kerrotaan suoraan milloin edellinen tallennus on tehty. Nehän oppivat:

20131119-153557.jpg

Kerro kaverille:

    Testissä Beyond: Two Souls

    Ysikytluvulla Helsingin keskustassa oli Pinkka-niminen kirjakauppa. Tein siellä kerran loppuelämääni viitoittaneen ostoksen – Valitse oma seikkailusi -pokkarin. Nimensä mukaisesti kirjassa oli useita seikkailuita, jotka etenivät lukijan valintojen mukaan.

    Valintoja, valintoja...
    Valintoja, valintoja…

    En ollut ikinä nähnyt mitään niin mahtavaa. Selasin kirjan lähes puhki ja haalin käsiini myös sen jatko-osat sekä Ian Livingstonen Taistelupelikirjat. Sitten löysin roolipelit ja upposin niiden myötä nörttialtaan syvimpään päätyyn.

    Valitse oma seikkailusi -kirjat palasivat mieleen taas testatessani Pleikkarin Beyond: Two Soulsia. Konsepti on täsmälleen sama. Perinteisen pelin sijaan Beyond muistuttaa leffaa, jossa pelaaja tekee valinnat päähenkilöiden puolesta. Osa valinnoista on hyvinkin arkisia, kuten kostaisiko kiusaajilleen, kenet valitsisi kumppanikseen ja hyppäisikö sänkyyn ekoilla treffeillä jne. Osa taas ihan yhtä absurdeja kuin lamavuosien seikkailukirjoissa, kuten antaisiko pohjoiskorealaisen sotilaskuulustelijan kaivaa silmän päästä vai ei..? Hmm ja hmm..

    Diggasin Beyondista. Varsinkin sen alusta. Hahmot olivat kiinnostavia, asetelmat hyvät ja valintoja paljon. En kuitenkaan digannut siitä, miten vähän pelaajan valinnoilla oli painoa. Asiat tapahtuivat aina ennalta määrätyssä järjestyksessä, ja pelaaja sai lähinnä valita miten niihin reagoi. Noloimmillaan kohtaukset sujuivat olankohautuksella. Kirjaimellisesti.

    Vapaammin haarautuva juoni olisi mahdollistanut useampia moninpelikertoja. Nyt yksi sai riittää. Lisäksi tarina oli ihan liian pitkä ja muuten nokkelia kohtauksia oli pitkitetty keinotekoisesti. Esimerkiksi puolivälin paikkeilla oli havaittavissa jo selvää täytemateriaalia, joka ei liittynyt mitenkään pelin muuhun juoneen. Lisäksi kaksi kohtausta tuli kämmättyä ihan vaan epämääräisen ohjattavuuden takia, kun hahmo hoiperteli vahingossa hotspotin ohi ja käynnisti kohtauksen päättävän cut scenen. Loppuratkaisuja oli sentään useita ja viimeistä tallennusta tuli vingutettua ahkerasti, jotta pääsin näkemään niistä suurimman osan.

    Hienona juttuna Beyondista löytyi kaksinpeli, joka sopi teemaan loistavasti. Tyypillisesti toinen pelaajista ohjasti Ellen Pagen näyttelemää Jodieta ja toinen häneen kytkeytynyttä henkiolentoa, Aidenia. Elokuvamaisuutensa ansiosta peli oli oivallista vaimomatskua: tarina oli etusijalla, pelattavuus äärimmäisen yksinkertaistettua napinpainelua ja ohjaaminen onnistui vaimon käteen paremmin sopivalla iPadilla. Ylipitkä tarina ei jaksanut pitää toista osapuolta otteessaan ihan loppuun asti, mutta aika pitkälle päästiin silti. Ja se on paljon se. Moni pelimedia on dumannut Beyondin, koska siitä puuttuu peli. Minä toivon idealle paljon jatkoa, koska se puhaltaa henkeä vanhaan suosikkigenreeni, oman seikkailun valintaan.

    Beyond: Two Souls lyhyesti:

    Ysäri on taas muotia ja interaktiivinen elokuva on tehnyt comebackin. Toteutus haparoi vielä, mutta yritystä ja tunnelmaa piisaa senkin edestä. Kokeilemisen arvoinen tapaus siis.
    (3/5)

    Old Skool -seikkailua autenttisessa muodossaan.
    Old Skool -seikkailua autenttisessa muodossaan.
    Kerro kaverille:

      Skylanders: Swap Force

      Testaan parhaillaan parin viikon päästä julkaistavaa Skylanders: Swap Force -peliä. Kyseessä on periaatteessa lastenpeli, jonka keskeisenä ideana on yhdistää keräiltävät muovilelut videopelimaailmaan. Leluilla voi siis leikkiä tai niitä voi keräillä vitriiniin talteen, mutta kun ne asettaa pelin mukana tulevan Skylander-portaalinen päälle, pääsee kyseisiä hahmoja ohjaamaan pelissä.

      Yllättävää kyllä, peli on tosi mainio myös näin aikuisen vinkkelistä. Pari tuntia vierähti ihan liian nopeasti ihan vaan erilaisia hahmoja testaamalla. Pelissä jokaisella skylanderilla on omat erikoistaitonsa, jotka kehittyvät seikkailun edetessä. Kerätty kokemus, raha ja varustus tallentuu suoraan leluihin upotettuun RFID-lastuun. Lelut voi sen jälkeen viedä vaikka kaverin koneeseen, alustasta riippumatta, ja jatkaa siitä mihin jäätiin. Idea on nerokas.

      Ovelasti jokainen skylander edustaa tiettyä elementtiä, kuten ilmaa, tulta, jäätä jne. Ovelasti sikäli, että peliin on rakennettu lukuisia tasoja, joihin vain sopivan elementin skylandereilla on pääsy. Eli jos plakkarista ei satu löytymään sopivaa skylanderia, ei auta kuin lähteä lelukauppaan hakemaan lisää. Halvimmillaan lisähahmot kustantavat kympin kappale. Isot ja harvinaisemmat lelut ovat tietysti huomattavasti kalliimpia. Swap Forcen erikoisuutena ovat vielä yhdistelmähahmot, joiden ylä- ja alaosia voi vaihdella keskenään. Ja luonnollisesti osa kentistä aukeaa vain tietyllä yhdistelmällä. Ei voi kuin ihailla miten saumattomasti kaupallisuus on saatu peliin mukaan.

      Swap Force on jo kolmas Skylanders-sarjan peli. Kaksi aikaisempaa osaa ovat nekin loistavia. Tämä on siis jo kolmas vuosi putkeen, kun joudun vastustelemaan halua hakea lisää hahmoja lelukaupasta. Swap Forcen juoni ja yksityiskohdat taitavat edelleen olla embargon alla, joten tyydyn vain toteamaan, että peli vaikuttaa lupaavalta. Tuskin maltan odottaa PlayStation 4 -versiota.

      Aloituspakkauksessa tulee kolme hahmoa.
      Aloituspakkauksessa tulee kolme hahmoa.

      Ninja Stealth Elf, Wash Buckler ja Blast Zone.
      Ninja Stealth Elf, Wash Buckler ja Blast Zone.

      Sormet syyhyävät - samainen paketti löytynee monesta pukinkontista tänä jouluna
      Sormet syyhyävät – samainen paketti löytynee monesta pukinkontista tänä jouluna

      Pelissä on yhteensä 16 swappihahmoa, mikä tarkoittaa 256 erilaista yhdistelmää.
      Pelissä on yhteensä 16 swappihahmoa, mikä tarkoittaa 256 erilaista yhdistelmää.

      Kerro kaverille:

        Myrskyn Sankarit – Suurkuninkaan miekka

        Elämäni ensimmäinen joukkorahoituskokeilu sujui hienosti. Heitin vuosi sitten rahaa projektiin, jossa suomalainen pelintekijä kertoi kehittelevänsä lapsille suunnattua fantasiaroolipeliä. Idea oli tukemisen arvoinen, vaikka omalla jälkikasvulla on kieltämättä vielä matkaa roolipeli-ikään. Sijoitin siis futuureihin. Sittemmin unohdin koko homman, kunnes hiljattain postiluukusta kolahti iloinen yllätys: Myrskyn sankarit -roolipeli.

        Peli näyttää ja tuntuu ihan ammattimaiselta, oikealta peliltä. Myös säännöt vaikuttavat ihan päteviltä, joskin lopullisen mielipiteen voi antaa vasta kun peliä on päästy testaamaan. Ja siihen voi tosiaan mennä vielä jokunen vuosi. Ilahduttavaa kyllä pelin takasivulta löytyi myös lista lahjoittajista, eli kokeilusta jäi käteen ihan konkreettinen muisto.

        Myrskyn sankarit -pelin sisältö: kirjat, kartta ja noppia.
        Myrskyn sankarit -pelin sisältö: kirjat, kartta ja noppia.
        Visuaalisesti Myrskyn sankarit näyttää erinomaiselta.
        Visuaalisesti Myrskyn sankarit näyttää erinomaiselta.
        Pelillä oli useampi sata rahoittajaa.
        Pelillä oli useampi sata rahoittajaa.
        Kerro kaverille:

          Wind Waker Wii U:lle

          Backlog on hauska sana. Se tarkoittaa tekemättömien asioiden listaa. Töihin ja muihin velvollisuuksiin liitettynä sanalla on vähän negatiivinen kaiku, mutta on olemassa myös hyviä backlogeja. Kuten pelaamattomien pelien backlog. On hauskaa ajatella, että läpäistyäni yhden pelin on hyllyssä vielä kymmenittäin muita odottamassa.

          Eräs pitkän pelibacklogin hyvistä puolista on se, että kun odottaa tarpeeksi pitkään, backlogin pelit saatetaan julkaista uudelleen paranneltuina versioina. Niin kävi jälleen. Aikanaan omalta osaltani puolitiehen jäänyt The Legend of Zelda: The Wind Waker ilmestyi nyt virtaviivaistettuna teräväpiirtoversiona Wii U:lle. Ja mikä siisteintä, pelin mukana tuli myös siisti Ganondorf-figuuri. Kannatti taas odottaa!

          20131001-003007.jpg

          20131001-003037.jpg

          20131001-003028.jpg

          20131001-003019.jpg

          Kerro kaverille:

            Laiskan vinkit Clash of Clansiin

            Clash of Clans -addiktioni on hiipumaan päin. Peli-iloa latistaa se, että uusien päivitysten saaminen kylään kestää niin tuhottoman kauan. Tuotantolaitokset tuntuvat takovan rahaa törkeän hitaasti ja kilpailevat klaanit rosvoavat kylästä kymmenyksiä tappavan täsmälliseen tahtiin. Omat vastavierailut rajoittuvat lähinnä kahvitaukoihin, jolloin ehtii hyvässä lykyssä ryövätä korkeintaan omansa takaisin. Ja kun tarvittavat rahat ovat lopulta kasassa, kestää uuden päivityksen rakentaminen liki viikon verran. Eihän tämä ole työssäkäyvän ihmisen hommaa! Olenkin koittanut optimoida pelaamista siten, että saisin mahdollisimman paljon aikaan vain muutaman minuutin päivittäisellä pelaamisella. Tässä muutama vinkki kiireisille kanssapelaajille:

            1. Päivitä kaivokset, pumput ja porat tappiin

            Laiska pelaaja ei ehdi ryöstellä rahaa muilta, joten kannattaa huolehtia, että oma automaattinen tuotantokoneisto puksuttaa yötäpäivää mahdollisimman paljon resursseja. Suosittelen päivittämään tuotantolaitokset täysille ennen kuin tuhlaa aikaansa muihin päivityksiin.

            2. Suojaa varastot

            Rahat ovat säilyneet kohtuullisen hyvin, kun sijoitin isot varastot keskelle kylää ja ympäröin ne linnoituksilla, tykeillä ja muilla rakennuksilla. Toki välillä niistä jyrätään läpi, mutta ujoimmat eivät lähde edes kokeilemaan.

            3. Sijoita kaupungintalo muurien ulkopuolelle

            Laiskalle pelaajalle ei ole mitään hyötyä trophyista ja listasijoituksista. Päinvastoin. Vaikuttaisi siltä, että jos oma sijoitus on hyvinkin korkea, saa vastaansa samantasoisia ja usein kovempiakin vastustajia. Eli jos tahtoo olla lammikkon isoin kala, kannattaa oma sijoitus pitää matalana. Se onnistuu esimerkiksi epäonnistumalla tahallaan hyökkäyksissä, jolloin ranking laskee, ja antamalla hyökkääjien tuhota oma kaupungintalo. Olen huomannut, että moni hyökkääjä jättää resurssit rauhaan, jos saa kaupungintalon tuhottua. Kaupungintalon tuhouduttua oman kylän ylle saa suojan useiksi tunneiksi, mikä on varsin hyvä diili.

            4. Ansoita

            Koskapa laiska pelaaja ei ehdi hyökätä, on puolustuksen syytä olla kunnossa. Pommit ovat ihan kiva lisä puolustukseen, mutta oma suosikkini on silti heittoansa eli ns. spring trap. Se viskaa parhaillaan kourallisen hyökkääjiä ruudulta ulos, mikä on vähintäänkin moraalinen voitto.

            5. Liity klaaniin
            Laiska pelaaja ei jaksa chättäillä, joten kannattaa etsiä klaani, joka hyväksyy hissukoita riveihinsä. Kun oman klaanin pitää tyytyväisenä säännöllisillä lahjoituksilla, on oma parakki aina täynnä lisäjoukkoja valmiina puolustamaan resursseja.

            6. Hoida puutarhaa

            Unohdin mainita, että olen paitsi laiska, myös pihi. En ole investoinut peliin senttiäkään, vaikka ehkä pitäisi, noin niin kuin kannatusmielessä. Rahalla normaalisti ostettavat kristallit olen saanut suorittamalla achievementeja silloin tällöin ja raivaamalla säännöllisesti kasvustoa pois kylän ympäriltä. Puutarhahommista saa parhaimmillaan kourallisen gemuja, jolla voi ihan kivasti oikoa tuotantokustannuksia tai buustata tuotantolaitosten toimintaa. Kuten muinaiset kiinalaiset ja muinaiset ulkoministerit tietävät: “Elämässä mikään ei ole tärkeää, paitsi puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää”.

            Yllämainittujen vinkkien perusteella olen rakentanut laiskan miehen kylän. Se näyttää tältä:

            20131001-000943.jpg

            Kerro kaverille:

              Ajantappoa ja älypelejä

              Eikö pelin tarina tunnu etenevän? Peli junnaa paikoillaan, tai olet ehkä pelannut sen läpi jo useampaan kertaan. Uudet mielenkiintoiset pelit ovat vasta saapumassa kauppoihin, eikä omasta pelivalikoimasta enää oikein meinaa löytyä mitään mielenkiintoista pelattavaa. Viikonlopun NHL-turnauskin on jo oteltu ja jälkipeleistä selvitty. Jotain pelattavaa olisi silti löydettävä.

              Tähän tuttuun tilanteeseen yhdenlaisen ratkaisunäkökulman tarjoavat netissä selaimella pelailtavat pienet flash-pelit. Ei ole juuri mitään helpompaa ja rennompaa tapaa viettää tylsää, ehkä sateistakin syysiltaa kuin pelailla lyhykäisiä arcade-luonteisia nettipelejä. Useimmiten mukaansatempaavimmat pelit painottuvat ammuskeluun, ajeluun tai tasohyppelyyn. Tarjolla on kuitenkin myös jotain muuta.

              Aktivoi itseäsi ja opi uutta

              Omiin suosikkeihini pikkupelien kategoriassa kuuluvat Älypäässä pelattavat erilaiset visailut ja niin kutsutut älypelit. Kyseisen sivuston yleistietovisat tulivat tutuiksi jo lukioaikoina, jolloin niitä tahkottiin aina kun aikaa jäi atk-luokassa työskentelyn päätteeksi.

              Tällä hetkellä Älypäässä on mahdollista voittaa uusi Moccamaster-kahvinkeitin pelaamalla Moccamaster-kahvivisaa. Tämä peli oli hetken poissa valikoimista, mutta on hetki sitten palannut takaisin ja alustavien tietojen mukaan se on pelattavissa 30.4.2014 asti. Keräämällä visailussa vähintään 5000 pistettä pääset osallistumaan tuohon arvontaan. Samalla saat myös tietää minkä tasoinen kahvinkeittäjä olet. Vajaan viiden tuhannen pisteen tuloksella sain statukseksi ”Laihan kahvin lipittäjä”. Olenkin enemmän tee-ihmisiä.

              Toinen mielenkiintoinen uutuus Älypäässä on tekijänoikeusvisa, joka tuli pari viikkoa sitten pelattavaksi myös ruotsin kielellä. Tämän avulla on helppoa hieman palautella mieleen peruskoulussa päntättyjä ruotsin sanoja tai sitten vain testata, ymmärtääkö visailusta yhtään mitään. Spela nytt!

              Kolmas tällä kertaa esiin nostamani Älypää-peli on Mobiili Sudoku. Se kulkee mukanani joka paikkaan ja on oiva keino tappaa hieman aikaa esimerkiksi jonottaessa tai muuten vain vaikka kaveria odotellessa. Tämä siis sopinee sinullekin, mikäli pidät numeroiden pyörittelystä, etkä jaksa kuljettaa sudokuvihkoa ja kynää aina mukanasi.

              Jännitysmomentti esiin kolikkopeleillä

              Mikäli tarkoituksenasi on saada hieman jännitystä pelatessasi pelejä, eikä pelkkä Moccamaster-kahvinkeitinarvonta tunnu riittävältä, niin vaihtoehtoja kyllä löytyy. Arcarde-pelien tyyliin netistä löytyy nykyään kasoittain erilaisia rahapelejä, jotka toimivat myös suoraan nettiselaimella. Et siis joudu latailemaan ohjelmistoja koneellesi päästäksesi pelailemaan kasinopelejä.

              Silloin tällöin tulee pelailtua myös korttia. Kun kavereita ei ole paikalla, ja ilma on liian kylmä mennäkseen edes lähimpään kauppaan pyörittämään videopokeria, niin ainoaksi vaihtoehdoksi jää pelailla videopokeria netissä. Ilmaisia vaihtoehtoja korttipeleihin löytyy kasapäin vaikkapa Facebookista. Jos puolestaan haluat panostaa hieman rahaa ja mahdollisuuden voittaa muutakin kuin hyvää mieltä, kannattaa tutustua erilaisiin pokeripelisivustoihin. Useimmat niistä tarjoavat alkuun muutaman hassun euron ilmaista pelirahaakin.

              Rahapelejä on myös mahdollista pelata mobiiliversioina, koska nykyään monet nettikasinot tarjoavat hyvän pelialustan älypuhelimille ja tableteille. Pelattavaa siis riittää kyllä joka lähtöön, vaikka konsolipelit välillä pääsisivätkin tylsyttämään. Ja vuorokauden vaihteessahan julkaistaan kauan odotettu GTA V, josta taatusti löytyy taas hetkeksi pelattavaa.

              GTA V Beach Weather

              Kerro kaverille:

                Gen Con 2013: TOP-5

                Lautapelimakuni on hiljalleen taantun… kröhöm, siis jalostunut yhä amerikkalaisempaan suuntaan. Nykyään pidän eniten lautapeleistä, joissa on vahva teema ja näyttävät komponentit. Mieluiten myös pieniä muovifiguureja. Siksi Yhdysvaltojen suurin lautapelitapahtuma, GenCon, kutittelee minua juuri oikeasta kohdasta. Tänäkin vuonna siellä julkaistiin taas enemmän pelejä kuin ehdin ikinä pelata. Tässä niistä viisi kiinnostavinta:

                Battlelore 2nd Edition

                Ensimmäinen Battlelore on edelleen parhaita omistamiani kaksinpelejä ja myös muun perheen suosikki. Nopeatempoisessa fantasiakenraalien mittelöissä on vaan sitä jotain. Kakkosversiossa about kaikki on laitettu uusiksi, mitä nyt pelilaudassa on jotain tuttuja piirteitä. Tätä pitää päästä ainakin kokeilemaan.

                Battlelore 2 -hahmoja

                X-Wing

                X-Wing on toinen kova kaksinpeli, johon olisi ainakin ajatustasolla helppo kuluttaa pienen henkilöauton verran valuuttaa. Sen verran hintavia pienet muovialukset ovat. Mutta ovat ne myös hienoja. GenConissa esiteltiin taas uusi valikoima, joista kallein yksittäinen kippo kustantaa satasen verran.

                X-Wing New Ships

                Rampage

                Etäisesti vanhaan videopeliin pohjautuva näppäryyspeli, jossa jyrätään kaupunkia jättiläishirviön roolissa. Kuvien perusteella hauska. Mutta mitenköhän pitkään kestää näppäillä pelilauta kasaan aina jokaisen pelikerran alussa…?

                Rampage: The Boardgame

                Firefly: The Boardgame

                Vanhan tv-sarjan lisenssillä henkiinherätetty scifi-peli ei kuulosta hyvältä. Mutta koska Battlestar Galacticasta saatiin toimiva paketti, niin kenties tästäkin.

                Firefly the Game

                Pathfinder Adventure Card Game

                Kampanjatyyliin etenevä yhteistyöpeliä ja pakanrakennusta yhdistelevä paketti kuulostaa kovalta. Ja näyttää myös.

                Pathfinder LCG

                Kerro kaverille:

                  Lisäpalveluilla peli-ilo pilviin

                  Kirjoitin tämän kuun nuortenlehtiin lyhyen jutun pelikonsoleiden Kulta- ja Plussa-palveluista, joilla pelaamiseen saa lisää potkua. Sitä varten tutustuin sekä Pleikkarin että Xboxin lisäpalveluihin oikein huolella. Toki palvelut olivat jo entuudestaan tuttuja, mutta vasta ominaisuuksien listaaminen kynä ja paperi kourassa sai tajuamaan, miten paljon rahalla oikeastaan saa. Erityisesti PlayStation Plussan Instant Game Library on oikeasti miten tahansa laskettuna hyvä diili. Sen kautta saa ladata joka kuussa maksutta ainakin yhden uudehkon hittipelin, joka on käytössä niin pitkään kuin plussatilaus kestää. Lyhyen testisession jälkeen sain jo enemmän pelejä kuin ehdin päivätyössä käyvänä perheenisänä pelata koko vuonna.

                  Tässä kuussa pelikirjaston ilmaislatauksiin putkahti pitkään toivelistallani keikkunut Demon’s Souls. En ole sitä kehdannut ostaa, koska siitä puuttuvat perheellisen pelaajan perustoiminnot: pause-tila ja vapaa tallennus. Mutta nyt pääsen edes kokeilemaan sitä alle vitosen kuukausimaksua vastaan. Jotain sekin.

                  Ehdin... ehkä... pelata... vartin... aargh!
                  Ehdin… ehkä… pelata… vartin… aargh!
                  Kerro kaverille: